Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Vanhan postikortin arvoitus selvisi – korttiin otettu kuva on Keuruun Haapamäeltä

Maanantaina 24.8. Suur-Keuruussa Tampereen yliopiston Kansanperinteen laitos pyysi tietoja vanhasta postikortista, jonka kannessa oli kuva Haapamäeltä. Tiedossa ei sillon vielä ollut, että onko kyseessä oleva kuva Keuruun Haapamäeltä. Torstaina Haapamäellä asuva Matti Heinonen tuli toimitukseen ja kertoi postikortin taustaa. Kortin kuva on juuri Keuruun Haapamäeltä ja ihan vielä sen keskustasta. – Postikortin kuva on otettu todennäköisesti Riihoon ja Pihlajavedelle johtavan tien sillalta etelään päin. Kortissa näkyvä lampi on Kangaslampi eli tutummin Asemalampi. Kortin vasemmassa reunassa näkyy todennäköisesti ratamestarin mökki, jonka vieressä oli yleisessä käytössä ollut uimaranta, Heinonen sanoo. Suur-Keuruussa esillä ollut postikortti oli repeytynyt vasemmasta nurkastaan. Heinosen omasta arkistosta löytyy samanlainen postikortti ehjänä, jossa kortin vasemmassa reunassa näkyy Haapamäen entinen asemarakennus. – Kuva on otettu todennäköisesti vuonna 1903. Minulla on tältä samalta paikalta otettuja postikortteja muutamia, joita isäni Ilmari Heinonen keräsi aikoinaan omaan albumiinsa. Toisessa Heinosen postikortissa on samaisen sillan läheisyydestä otettu kuva länteen päin. Kuvassa on silta ja sen oikealla puolella puinen vanha rakennus, joka löytyy vielä tänä päivänäkin Haapamäeltä. – Siinä rakennuksessa on toiminut aina kauppa. Ensin kauppaa piti Kuusela, 1950-luvulla Peltokoski ja sittemmin Artturi Myllymäki ja talon viimeisin kauppias oli Yrjö Vuorinen , sanoo Heinonen. Tie Riihoon ja Pihlajavedelle kulki 1900-luvun alussa samalla paikalla kuin se kulkee nytkin. Tietä pidettiin vaarallisena, sillä tien ylitti Seinäjoelle, Poriin ja Haapamäen vanhalle sahalle vievät kiskot. – Siltaa nostettiin 6–7 metriä ylöspäin, jotta junat mahtuivat kulkemaan siitä alta. Sama nostettu silta on edelleen olemassa Haapamäellä. Kun ratapihaa alettiin laajentaa ja kiskopareja rakentaa kasvaneelle rataliikenteelle lisää, Kangaslampea alettiin täyttää. Aiemmin Kangaslammesta Petäiseen laskeva puro siirrettiin 100 metriä länteen päin, valaisee Heinonen.