Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Ira on Keuruun tyytyväisin nainen

Tumma, nauravainen nainen tarjoilee vierailleen kahvia ja kantaa pöytään kakun. Hän on juuri juhlinut 20-vuotissyntymäpäiväänsä ystäviensä kanssa. Syntymästään asti sokeana elänyt Irankunda Uwimana liikkuu Keuruulla kerrostalokaksiossaan luontevasti kuin näkisi kaiken. – Erittäin tarkaksi kehittynyt kuuloni auttaa minua aistimaan ympäristöä. Jos kuuntelen kuulokkeilla musiikkia, saatan eksyä tutussakin paikassa, Ira kertoo. Uwimanan perhe saapui pakolaisena Ruandasta Jyväskylään 2010 heinäkuussa. Perhettä oli valistettu Suomen kylmästä ilmastosta, joten helteinen sää ihmetytti heitä. Vasta syksy toi Iran kaipaaman viileyden. Lumi oli hänelle aluksi pelottava elementti, johon hän ei halunnut edes koskea. Syksyllä kymmenvuotias Ira aloitti sokeainkoulun, joka avasi ruandankieliselle tytölle uuden maailman. Kotimaassaan hänellä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta päästä kouluun. Ira on onnellinen Suomeen muutosta ja kielikin sujuu virheettä. Pisteistä sanoja Ira muutti Keuruulle sijaisperheeseen peruskoulun aikana. Omassa asunnossa hän on asunut jo toista vuotta. Itsenäistyminen oli hänelle suuri ilo, mutta sijaisvanhemmat pitävät häneen edelleen yhteyttä. Ira käy työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta ja tähtää sen jälkeen opiskelemaan jotakin käsityöalan ammattia, ehkä kudontaa. – Minulla on lisäksi henkilökohtainen avustaja, josta on tullut minulle myös ystävä. Tapaamme lähes päivittäin. Hänen kanssaan harjoittelemme hengellisiä lauluja. Hän myös lukee minulle ääneen kirjoja ja auttaa siivoamisessa. Ira on opiskellut laulua, josta hän nauttii kovasti. Hän hoitaa kauppa-asiat ja muut asioinnit yhdessä avustajan kanssa. Pöydällä on manuaalinen pistekirjoituskone, mutta hänellä on myös tietokoneeseen yhdistettävä pistenäyttö. Pimeys ei haittaa Ira esittelee syntymäpäivälahjaksi saamaansa upeaa afrikkalaista batiikkikangasta. Tuttu ompelija saa tehdä siitä hänelle mekon. Afrikka on säilynyt osana nuoren naisen identiteettiä, mutta muutaman ruandankielisen sanan hän on käytönpuutteen takia unohtanut. – Sain ilokseni jokin aika sitten tietää Ruandaan jääneeltä isosiskoltani syntymäaikani, jota vanhempani eivät muistaneet. Nyt voin juhlia syntymäpäiviäni. Parvekkeella viheriöi tomaatti amppelissaan. Ira on saanut siitä jo monta kypsää tomaattia. Jääkaapissa hänellä on maniokin juurta ja vihreää sombemuhennosta. Ira laittaa mielellään itse ruokansa afrikkalaisittain. – En ole katkera sokeudestani, vaikka joskus lapsena itkin sitä. Olen löytänyt paikkani Keuruulta, joka on minulle juuri sopivan kokoinen paikka. Nautin talvestakin, sillä pimeys ei minua haittaa, kertoo Ira Uwimana huumorin pilkkeellä. Edit: Korjattu nimi oikein: Irankunda Uwimana 21.7.2020 kello 10.08.