Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Eurovaalikone

Hoppee ei oo häppee

Huh huh, olihan kiekkokausi. Keskiviikkoiltana päättynyt Mestis-kausi päättyi Imatran Ketterän voitonjuhliin. KeuPa HT luovutti mestaruutensa tiukasti taistellen, eikä Ihmisten joukkueen tarvinnut hävetä esitystään. Päin vastoin, finaalissa olivat vastakkain sarjan kaksi parasta joukkuetta, jossa molemmat pelasivat taitokiekkoa ilman finaaleille niin tyypillistä ylimääräistä testosteronin vuodatusta. Loppuottelusarja oli mitä parasta mainosta Mestikselle. Vaikka suuri media ei palstatilaa ja klippejä paljoa Jääkiekkoliiton mestaruussarjalle antanutkaan, on Mestiksellä iso merkitys suomalaisessa jääkiekossa. Joka vuosi nuorten pelaajien ammattikorkeakoulusta Mestiksestä kasvaa pelaajia Liigaan, jota kautta on mahdollisuus päästä ammattilaisiksi kansainvälisiin kiekkokaukaloihin. Esimerkkejä löytyy muun muassa Patrik Laine , Olli Määttä ja keuruulaissyntyinen Oula Palve . Turhanpäiväistä tuubaa Sosiaalisessa mediassa Mestistä on haukuttu farmiliigasarjaksi. Liigasta tulleiden lainapelaajien määrästä ollaan muka huolissaan, sillä se ei kehitä arvostelijoiden mukaan suomalaista jääkiekkoa Täyttä tuubaa, sillä jokainenhan on viime kädessä huolissaan vain oman joukkueensa menestymisestä. Jos aidosti oltaisiin huolissaan suomalaisesta jääkiekosta ja sen paikallaan junnaamisesta, pitäisi arvostelijoiden olla tekemässä jotain asian hyväksi kaukaloiden äärellä, eikä roikkua arvostelemassa somessa. Mestis on nuorten pelaajien kasvualusta. Mihin A-juniori-ikäisten pelaajien, jotka eivät mahdu vielä liigajoukkueisiin, pitäisi mennä kehittymään, kun ikä ajaa ulos juniorisarjoista, mutta Liiga on vielä liikaa? Ilman Mestistä monella lahjakkaalla nuorella olisi edessä lopettaminen. KeuPa HT kirjoitti Tarinan mestareiden kirjaan menneellä Mestis-kaudella jälleen historiaa nousemalla sarjan historian ensimmäisenä joukkueen pudotuspelien kahdeksannelta sijalta loppuotteluihin. Vuoristoratamaisen runkosarjan päätteeksi päävalmentaja Niko Härkönen ja apuvalmentaja Tomas Westerlund löysivät palaset kohdalleen, jonka voimin KeuPa HT passitti sensaatiomaisesti runkosarjan voittajan Kokkolan Hermeksen ja tasapisteisiin yltäneen Lempäälän LeKin kesälomille. Piikkinä pakaralihaksessa Aktiivisesti syksyllä pelaajamarkkinoilla häärinyt Ketterä osoittautui liian vahvaksi. Loppuotteluissa kohtasivatkin henki ja materia. En tarkoita sitä, että KeuPa HT:lla olisi ollut huono materia, mutta Ketterällä se oli laajempi, sillä se jauhoi vahvalla liikkeellään neljän kentällisen voimin jokaisessa voittamassaan ottelussa sen tarvittavan yhden maalin eron. Sen Ketterä teki eritoten taidolla, mutta myös onnellakin, joka sekin pitää ansaita. Niin Ketterä kuin KeuPa HT:kin olivat ilkeitä piikkejä takapuolessa Mestiksen suurseuroille, joiden ehdoilla sarjaa hyvin pitkälle pelattiin. Mestistä myös seurataan entistä tarkemmin, sillä sarjan katsojalukujen keskiarvo nousi ensimmäistä kertaa kauden 2013–2014. Huikeana esimerkkinä oli loppuottelusarjan ensimmäinen kohtaaminen Lappeenrannan Kisapuistossa, jonne ahtautui 4 820 maksanutta katsojaa. KeuPa-sotureiden Mestis-hopea oli huikea suoritus. Mestaruuden puolustaminen ei ollut helppoa, mutta sinnikkyys ja usko omaan tekemiseen säilyi, vaikka yhtenä päivänä joukkue kaatoi runkosarjan kärkijoukkueen ja seuraavana hävisi sarjajumbolle. Kausi 2018–2019 on nyt paketissa, ja uusi kausi on jo rakenteilla Westerlundin johdolla. KeuPa Hockey Oy tullee lähiaikoina julkisuuteen uusien pelaajasopimusten kanssa. Osa vanhoista pelaajista jatkaa, osa vaihtaa seuraa; sen on jääkiekkoilun arkipäivää. Valmentajakysymys on vielä auki, sillä Härkösen kanssa ei ole uutta pahvia tehty. Jatkuvuus on kaikkein tärkeintä, jotta tulevillakin kausilla Keuruulla saadaan nauttia Mestis-kiekosta. Yhtiön hallituksen onkin syytä miettiä tarkasti sitä, millaista valmentajaa KeuPa HT tarvitsee tulevaisuudessa. Eikä sitä, kuka tarvitsee KeuPa HT:tä.