Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Eurovaalikone

Normaali- eli talviaika pysyväksi

Suomessa on muusta Euroopasta täysin poikkeavat ilmasto-olosuhteet. Pohjoisen ja etelän sekä eri vuodenaikojen välillä äärimmäisyydestä toiseen vaihteleva valoisuus ja lämpötilat koettelevat rankasti ihmisten psykofyysistä jaksamista. Pysyvä kesäaika lisäisi kiistatta monenlaisia terveysongelmia, joita on jo nyt todettu. Kesäaika tukee valvomista ja krooninen väsymys on masennuksen ohella uusi kansantauti. Univaje lisää diabeteksen ja sydäntautien riskiä. Talvi on Suomessa pidempi kuin ”kesäkausi”. Syksystä kevääseen keinotekoinen kesäaika ei tuo iltojen valoisuuteen mitään muutosta liikunnan harrastamisen suhteen. Pidetään siis asia yksinkertaisena: ne, joilla on tarve valoisia tunteja maksimaalisesti hyödyntää, voivat sen itse valita, kellosta riippumatta. Ihmisiä, joilla ei ole valinnanvaraa eikä päätäntävaltaa tässä asiassa – kuten esimerkiksi sairaat, vanhukset ja lapset – ei pidä pakottaa liian vähäisen unen rytmiin. Kun kesäaika ensimmäisen kerran otettiin käyttöön vuoden 1981 keväällä, opettajat pitelivät päätään, koska heidän mukaansa ei koskaan ennen ollut niin levotonta kevättä lasten kanssa koettu. Pysyvä kesäaika merkitsee käytännössä nykyistä pimeämpiä ja kylmempiä aamuja läpi vuoden, myös keskitalvella. Energiaa ei säästy, kun sähköä on käytettävä aamuyöstä aiempaa enemmän kodin toimintoihin ja autojen lämmitykseen. Kesä- vs. talviaika ei ole mielipide- tai ”musta tuntuu” -kysymys. Talviajan hyödyistä ja kesäajan haitoista on saatu runsaasti kansanterveydellistä ja energiapoliittista tutkimustietoa, joihin eduskunta voi tarvittaessa tutustua ja kuulla lisäksi laajasti myös asiantuntijoita. Ennen kummankaan ajan lukkoon lyömistä eduskunnan on syytä tutkia ja vertailla tutkimustiedon valossa vakavasti ja perusteellisesti sitä, riittääkö valoisan ajan oletettu liikuntahyöty kompensoimaan univajeen todistettuja haittoja. Päätöstä tehdessään eduskunnan tulee ottaa huomioon yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveys, hyvinvointi sekä liikenne- ja työturvallisuus. Kesäajasta aiheutuva univaje sekä lähes ympärivuotinen aamupimeys ja -kylmyys eivät edistä Suomen kilpailukykyä, kansanterveyttä tai energian säästöä millään tavalla. Kesäaika-aloite sai juuri 50.000 kannattajaa, vaikka aiemmin suomalaisten enemmistö valitsi pysyvän talviajan. Kyseinen kesäaika-aloite sai julkisuutta mm. erään Suomen suurimman päivälehden koko aukeaman artikkelissa. Tasapuolisuuden nimissä on syytä kertoa, että olen tehnyt kansalaisaloitteen pysyvän talviajan puolesta, ja se löytyy kansalaisaloite.fi -palvelusta. Eeva Jyrinki journalisti Tampere ”Talviajan hyödyistä ja kesäajan haitoista on saatu runsaasti kansanterveydellistä ja energiapoliittista tutkimustietoa, joihin eduskunta voi tarvittaessa tutustua ja kuulla lisäksi laajasti myös asiantuntijoita.”