Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Raviaakkosia: Mikä on ohjastajan osuus kilpailussa

Kun viime vuosituhannella itse menin ensi kertaa raveihin, olihan se kulttuurishokki. Ei siksi, ettei hevonen olisi ollut tuttu eläin, vaan siksi, että raviurheilu oli minulle täysin tuntematonta. Joten en ihmettele, kun samaan ongelmaan raveihin vihkiytymätön törmää joko raviradalla tai raviselostuksia kuunnellessaan. Ravislangi avautuu ensikertalaiselle Sekki. Kun jutustellaan, että sekki oli vähän liian löysällä ja se oli syy epäonnistumiseen, kyseessä ei ole liian pieni palkinnoksi jaettava pankkisekki, vaan oikeasti se on obersekki , joka tukee hevosen pään asentoa tehden sen juoksusta helpompaa. Liian kireällä sekillä on juuri päinvastainen vaikutus. Vetää korvat auki loppukaarteessa. Ravurin korvien päällä näkyy huput tai korvissa superlonpallot, ja naru kulkee sieltä ohjastajan käsiin. Kun halutaan saada hevoseen lisää vauhtia loppukirissä, nykäistään huput pois korvien päältä, ja hevonen kuulee silloin muiden kavionkopseen ja osaa vastata takaa tulevan kiriin. Joskus toimitaan päin vastoin, ja hupuilla pidetään korvat peitossa, ja sen lisäksi voi olla vielä pumpulit tukkeena. Sillä estetään, ettei varsinkaan nuori ravuri kuule liikaa ääniä, jotka saisi sen hermostumaan ja laukalle. Vetää laput loppusuoralla. Kun hevosten menoa seurataan, monenlaisia silmälappuja näkyy niiden kilpailuasuissa. Vetolaput vedetään erilaisilla keinoilla joko silmien eteen tai pois edestä. Niillä voi joko parantaa hevosen näkemistä, tai ne voi vetää silmien eteen ratkaisevalla kirihetkellä. Jälleen tarkoituksena on hevosen keskittyminen itse asiaan eli loppukiriin. Kieliside. Kielisidettä käytetään lähes jokaisella kilpailevalla hevosella. Se on varotoimenpide ja estää sen, ettei hevonen muljauta kieltään kuolaimen päälle ja kiskaise sitä kurkkuunsa. Silloin seurauksena on pyörtyminen hapensaannin loppuessa ja hevosen kaatuminen kesken kisan. Niin dramaattiselta kuin tällainen ”pökrääminen” raveissa näyttää, yleensä siitä selvitään nopeasti, ja hevonen nousee normaalisti jaloilleen. Pinteli lepattaen ja buutsi pudonneena Tämän jutun kuvassa Brameen kisavarusteisiin kuuluu sekki, joka kulkee päälaitteesta niskan takaa silaan eli selustimeen. Brameen vihreä voilokki ilmoittaa, että kyseessä on 4. lähtö ja lähtörata 6. Jaloissaan Brameella on erilaisia suojia estämässä kolhuvammoja ja kavioiden päällä edessä buutsit. Hevosella on vedettävät silmälaput ja korvien päällä kiinteät huput. Turvan päällä Brameella on himmennin estämässä, ettei se säikähdä varjoja tai mitään muutakaan ylimääräistä. Pinteli. Selostaja kertoo ruunan kirivän loppusuoraa pinteli lepattaen. Pinteleillä, jotka muistuttavat pehmeää, venyvää ideaalisidettä, kääritään hevosen jalat. Ei kaikkia eikä kaikilta. Ne estävät, ettei kengän osuessa sääreen tule vammoja. Joskus pinteli aukeaa ja lepattaa hevosen jaloissa aiheuttaen jonkin asteisen vaaratilanteen. Erittäin tärkeitä ovat suojat ja pintelit, kun talvella ravurilla on jalassa hokkikengät. Buutsit. Buutsit ovat kumiset suojat, jotka vedetään kavion päälle estämään kavioon tulevia polkemia tai muita vammoja. Joskus ohjastaja kertoo laukan aiheutuneen siitä, että buutsi irtosi, putosi kesken juoksun. Voilokki. Voilokilla ei ole mitään tekemistä meijerivoin kanssa eikä myös sen lentävän lokinkaan kanssa. Se on kilpailijan numerolappu, joka kiinnitetään valjaisiin hevosen kylkiin ja jonka väristä näkee, monesko lähtö on menossa. Mikä on ohjastajan osuus kilpailutapahtumassa? Ensinnäkin ohjastajan varusteina ovat pakollisia kypärä, turvaliivi ja valkoiset housut, jotka tosin kurakelillä ovat valkoiset vain sen ensimmäisen kerran, kun kuski hyppää rattaille. Valkoiset housut vaaditaan sen takia, että tuomaristo näkee, mitä ohjastaja jaloillaan tekee. Hevosta ei potkita, vaikka kuinka kiukuttaisi, kun ei polle kulje. Myös ajopiiska kuuluu ohjastajan varusteisiin. Se on merkinantoväline, jonka käytöstä on tarkat ohjeet, ja väärinkäytöksistä annetaan kovat rangaistukset. Esimerkiksi kyynärpäästä ei kättä saa koukistaa, kun piiskaa käyttää, vaan merkit on annettava rannetta käyttäen ja käsi alhaalla. Useimmiten piiskalla napautetaan aisaan, ei hevosen lautasille. Jokaiselle ohjastajalle tehdään puhallustesti ennen kisaa, jotta nähdään, onko mahdollisesti nautittu alkoholia ennen ajon alkua. Raja on 0,3 promillea. Lukema on matalampi kuin autolla ajettaessa. Lue lisää: