Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Mielipide: Mikä viivyttää Haapamäen rautatieläismiljöön käynnistymistä?

Miten etenee Haapamäen rautatiemiljöön toteutus? Mihin liukuportaisiin se on kompastunut tai kenen pöytälaatikon pohjapaperina tuo hieno lopputyö lojuu? Keitten edut siinä ovat juuttuneet törmäyskurssille–ehkä vain erilaisten intressien tai henkilökemioiden sekä väärätulkintaisten sitoumuksien vaikutuksesta? Avanto Arkkitehdit Oy Helsingistä teki tämän suunnitelman 2013, jo seitsemän vuotta sitten. Suunnitelma on liian arvokas Keuruun vain säilyttää ja pikkuhiljaa unohtaa vihreän veran alle. No, voihan aina miettiä, onko pohjimmainen syy muinaisjättöistä kasvukeskuspolitiikkaa ja valtakeskitystä isompaan, tehokkaampaan keskustaan. Vanha kasvukilpailuasetelma on jo nähty ja tunnustettu kakkostaajamassa aikoja sitten hävityksi, ja tunnistettu täällä ainakin suurimmaksi osaksi tietynasteiseksi riistopolitiikaksi, kuten ainaiset kikkailut enemmistövoimin, esimerkiksi 60–luvun rakennuskieltona Haapamäelle. Sillä tietoisesti haettiin taajaman liikakasvun hillitsemistä, ettei se ohita emäpitäjää. Olisiko jo aika haudata nuo vanhat sotakirveet ja huomata, mikä kehitys- ja matkailumahdollisuuksien kasvu ollaan syrjäyttämässä. Voiko tämä osoittautua liian suureksi haasteeksi vain sen takia, että sijainti on keskustaajaman ulkopuolella. Tässä asiassa ovat haluttomuus ja ennakkoasenteet ajamassa toteutuksen edelle, sillä enää ei mukamas voida toteuttaa mitään rautatiehistoriaa lähentelevääkään kehitystä, vaikka se olisi hyväksi sekä Haapamäelle että Keuruulle. Puuttuuko kaupungilta eu-tukiin perehtynyt asiantuntija vai eikö sitä todellakaan haluta vieläkään käyttää. Vaikka konsulttityönähän Keuruulla kaavatkin tehdään. Eikö näin arvokkaan suunnitelman alkuhakemusta voisi teettää tuolla samalla toimistolla. Vastuuta on Keuruun tasapuolinen kehittäminen. Vanhat kasvukilpailuasetelmat ja muut väheksymiskriiteerit niin rautatiekulttuuria kuin paikkakuntaakaan kohtaan eivät ole tätä päivää. Realiteetteihin vetoaminen ja törmäys tällaisessa Suomen rautatiehistorian ainutlaatuisessa kulttuuritaajamassa, jalostuu kyllä aikanaan realiteetin voitoksi, jos siihen on vain halua ja uskallusta tarttua. "Olisiko jo aika haudata nuo vanhat sotakirveet ja huomata, mikä kehitys- ja matkailumahdollisuuksien kasvu ollaan syrjäyttämässä." Kunhan nuo asiat, joita pöytälaatikossa makuutetaan, pannaan alulle ja aletaan toteuttaa ilman ennakkoasenteita ja turhaa investointien pelkoa. Hankkeen hinta ei muodostu Keuruulle rasitteeksi. Pysähtykää siis päättäjät miettimään, ennen kuin etsikkoaika todella menee ohi. Haapamäkeä on jo tarpeeksi körmyytetty ja siirretty, kaikki mahdollinen viety Keuruun hyväksi. Ensimmäinen, josta kulttuuriteot käynnistyvät, on perustaa korjausrakentamiskeskus oikein oppialana ja korjausrakentajien materiaalien varastona. Mahdollisuuksia tähän on, jos vain ala-asteen tilat osataan käyttää oikein. Tämä on nyt näytön paikka: Löytyykö halua kehittää Haapamäkeä ja kerätä myös jäljellä olevat rautatiekulttuurin rippeet Keuruun suuruuden ja näyttävyyden, sekä kulttuuri-imagon säilymiseksi aina valtakunnan tasolle asti. Tämä Haapamäen rautatiemiljöö -suunnitelma on suuri teko Haapamäen yleisilmeen nostamiseksi ja asuinviihtyvyyden lisäämiseksi. Antero Pohjonen