Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Uutuuskirja yksinäisyyteen väsyneille – Pienin askelin toisten yhteyteen

Minulle oli uusi tieto, että yksinäisyyden kokemusta voi hoitaa ja hälventää työstämällä omaa kuvaa itsestään ja toisista. Että yksinäisyyden yksi vankka paalujuuri ovat yksinäisen ihmisen omat oletukset millainen hän itse on ja mitä toiset hänestä ajattelevat. Mutta entä, kun yksinäisyys nousee edessä vuoren kokoisena eikä ole voimia sitä järkyttää – kaataa yksinäisyyden muureja ympäriltään? Kirjauutuus Yksinäisyys, tehtäväkirja avuksesi pohjaa tutkimustietoon ja kenttätyöhön ja avaa selkein käytännön esimerkein, miten omaan haitalliseen ajatteluun pureutuminen vähentää yksinäisyyttä. Tutkimusten mukaan jopa enemmän kuin esimerkiksi useasti yksinäisyystyössä käytetty sosiaalisten taitojen harjoittelu tai sosiaalisten kontaktien lisääminen. Henkilö voi löytää ratkaisuja yksinäisyyden lievittämiseen sekä itsenäisen työskentelyn ja että keskustelujen avulla. Tämän Yksinäisyys, tehtäväkirja avuksesi -kirjan avulla lukija voi itse opetella tunnistamaan omia ajattelu- ja toimintatapojaan ja löytää oivalluksia ja vaihtoehtoisia tapoja ajatella ja toimia niin itseä kuin muitakin koskien. Oppaan ovat kirjoittaneet Ari Marjovuo , Jenny Julkunen ja Maria Rakkolainen . Heillä on pitkä kokemus kirjan alan asiakastyöstä. Teoksen pohjana olevan hankkeen he toteuttivat pääkaupunkiseudulla yhteistyössä HelsinkiMission kanssa ja mukana työssä ollut myös yksinäisyyttä kokeneita. Ulos yksinäisyyden kehältä Kirjaa lukiessa vakuuttuu , ettei yksinäisyyden tarvitse olla elämänkohtalo, omaan yksinäisyyteen voi vaikuttaa. Kirjan sanoin ”yksinäisyyden lasien läpi tarkasteltuna tulkinnat muista ihmisistä saattavat olla liian mustavalkoisia ja hätiköiden tehtyjä. Yksinäisyyden aiheuttama pahaolo, epäoikeudenmukaisuuden kokemus tai katkeruus aikaisemmista pettymyksistä saattavat vaikuttaa esimerkiksi siihen, että muut tuntuvat epäluotettavilta tai itsekeskeisiltä. On ensiarvoisen tärkeää oppia tunnistamaan, kuinka yksinäisyys vaikuttaa tapaamme katsoa asioita.” Toisten ihmisten suhtautumisen ja käytöksen voi selittää itselle usealla lailla, armollinen tapa on usein se rakentavampi. ”Ajattelun joustavoittaminen ja vaihtoehtojen näkeminen ovat suoraan yhteydessä yksinäisyyden lievenemiseen, sillä kun emme enää ylläpidä yksinäisyyttä ajattelullamme, vaan käytämme sen voiman yhteisyyden ja avoimuuden rakentamiseen, yksinäisyyskin tuntuu kaikkoavan itsestämme ja ympäriltämme", kirjan tekijät pohtivat. Pienin, käytännöllisin askelin taittuu taival lähemmäs toisia, ulos yksinäisyyden kehältä. Yksinäisyys voi lievittyä, jopa kadota elämästä kokonaan. Ari Marjovuo, Jenny Julkunen, Maria Rakkolainen: Yksinäisyys, tehtäväkirja avuksesi, Tuuma-kustannus 2019 Yksinäisyys on haitallisena koettu tunne ulkopuolisuudesta ja erillisyydestä. Se vaikuttaa negatiivisesti elämänlaatuun ja terveyteen. Jatkuvasti tai ajoittain yksinäisyydestä kärsii 400 000 suomalaista eli yhdeksän prosenttia väestöstä. Koko ajan tai suurimman osan ajasta yksinäisyyttä kokee noin neljä prosenttia yli 15-vuotiaasta väestöstä. Vuonna 2018 tilanne oli tämä 180 000 henkilöllä. Yksin asuvat kokevat eniten yksinäisyyttä ja perheellisistä siitä kärsivät useimmin yksinhuoltajat. Korkea ikä: yksin­asuvista yli 64-vuotiaista 11,4 prosenttia koki usein yksinäisyyttä. Myös iso joukko nuorista aikuisista kärsii yksinäisyydestä. Huono terveys: Usein yksinäisyyttä kokevista viidesosa kokee terveytensä huonoksi tai erittäin huonoksi, heistä suurella osalla terveysongelmat ovat pitkäaikaisia. Köyhyyttä ja syrjäytymistä: Usein yksinäisyyttä kokeneiden parissa köyhyyden ja syrjäytymisen riski koskee lähes joka toista ja joskus yksinäisyyttä kokeneiden parissa lähes joka neljättä. Usein yksinäisyyttä kokevista pieni­tuloisia oli 28,8 prosenttia ja joskus yksinäisyyttä kokevista 18 prosenttia. Vajaatyöllisiä oli lähes neljäsosa. Lähteet: Tilastokeskus, elinolotilasto ja HelsinkiMissio