Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Koko kylä juhli satavuotiasta nuorisoseuraa

Sahrajärven nuorisoseura perustettiin 12. lokakuuta 1919. Satavuotisjuhlia vietettiin sunnuntaina 1. syyskuuta, ja Sahralinnan juhlasali täyttyi kyläläisistä. Avaussanoissaan nuorisoseuran puheenjohtaja Tuomo Auer pisti kuulijat miettimään, mitä jää jäljelle, kun nykyihmiseltä otetaan kaikki viihdykkeet pois. –Ei ollut sata vuotta sitten kännykkää, ei televisiota, ei sähköjä, ei autoa, ei edes polkupyöriä. Mutta silloin tällä kylällä oli enemmän väkeä kuin Multialla on nykyään kaikki kylät yhteen laskettuina. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Tunnen ylpeyttä, että minun kotikylälläni on nuorisoseura, joka on toiminut kokonaisen vuosisadan. Nyt kun Multia on vähäväkinen ja Sahrajärvi vielä vähäväkisempi, niin tässä talossa on kuitenkin viikoittain toimintaa. Nuorisoseuran historiasta kertoi nuorisoseuran sihteeri Jaana Auer . –Perustava kokous pidettiin Lamminmäen talossa. Esimieheksi valittiin Artturi Valkola ja varalle Toivo Hakala . Ensimmäisen johtokunnan jäsenet olivat Hakalan lisäksi Lyydia Ilomäki , Saima Ilomäki , Toivo Ilomäki , Salomon Kotajärvi , Jaakko Lamminmäki , Maria Lehtomäki ja Helmi Valkola . Seurasta muodostui Sahrajärven kylän harrastustoiminnan keskus. Perheiltamat kiersivät talosta taloon, ja kuukausittain pidettiin kuukausikokous. –Toiminta-alue oli laaja. Nikaranperällä istuttiin iltoja Karmäessä, Kotamäessä, Kotajärvellä, Penttilässä, Lamminmäessä, Niemellä, Nikarassa, Riuttamäessä. Sahrajärven innokkaisiin taloihin kuuluivat Lehtomäki, Ilomäki, Kannas, Peurakumpu, Rynkänen, Hetemäki, Riihiaho ja Karhumäki. Valkolassa kyläiltiin Riekolla, Isoaholla, Pitkäaholla ja Mannisenmäessä. Kotaperällä käytiin Sillanpäässä, Kotamäessä, Peuralan perän Peuralassa, Uudessa Peuralassa ja Kesämäessä. Opintopiiritoiminta ja kotiopinnot kiinnostivat kyläläisiä, ja seuran johtokunta määräsi, mitä aineita kulloinkin opiskeltiin. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Vuonna 1921 tehtiin kotiseutututkimusta, ja opiskelijat kirjoittivat muistiin kaiken mahdollisen oman kotitalonsa alueelta. Kirjoitukset koottiin kotiseutututkimuskirjaksi, mutta se ei ole säilynyt. Seuran varhaisessa vaiheessa haluttiin saada seuralle oma rakennus, ja ensimmäisessä vuosikokouksessa 1920 tehtiin päätös, että ryhdytään keräämään varoja. –Varojenkeräyksestä huolehtivat Artturi Valkola, Samuli Lehtomäki ja Hannes Heinonen. Kerättiin puutavaraa ja rakennustarvikkeita, pidettiin myyjäisiä, iltamia ja arpajaisia. Kivijalan kivet hakattiin käsin, ja seurantalo valmistui viimein 1927 mänttäläisen G. A. Serlachiuksen lahjoittamalle tontille. Nuorisoseuran toiminta on kokenut vuosikymmenten varrella ylä- ja alamäkiä. Vuosien 1974–1977 välillä käytiin aallonpohjassa. –Ei vain ollut toimintaa. Sitten 1978 kyläläiset innostuivat jälleen elvyttämään toimintaa, ja aktiivista aikaa kesti 1990-luvulle, jolloin taas koettiin hiljaiseloa. Uusi nousukausi koitti 2000-luvulla. Vuonna 2003 osallistuttiin Ympäristökeskuksen YTY-hankkeeseen, ja se mahdollisti, että pystyimme korjaamaan talon laudoitusta. – Teimme uuden aluevaltauksen tänä kesänä, kun majoitimme ja muonitimme juhannuksena 14 hengen italialaisturistien ryhmän. Ehkä siinä voisi olla jotain, mille voisi tulla jatkoa. Aika näyttää. Keskeistä nuorisoseuran toiminnassa on ollut yhdessä tekeminen, talkoohenki ja pyyteettömyys. Yhteisöllisyys on tunnusmerkkimme. Juhlapuheen piti Keski-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäsen Aila Paloniem i. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Onnittelen Sahrajärven pirteää nuorisoseuraa. Kiitos tekemästänne vapaaehtoistyöstä. Toivon, että kaltaisenne konkari saa nuoria mukaan. Lahjaksi satavuotiaalle toin muistoksi Kylien tulevaisuus -teoksen, jonka ovat laatineet Juha Kuisma ja Matti Mäkelä . Keski-Suomen kotiseutulaulun jälkeen juhlaväki istutti aurinkoiseen pihapiiriin kaksi puuta tulevan puupuiston hyväksi aluksi. Syyshortensian istutti Multian kunnanjohtaja Noora Pajari ja vuorimännyn seuran vanhimpiin jäseniin kuuluva Pekka Ilomaa . Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Käytämme tulevan talven arboretumin suunnittelemiseen ja teemme listaa tarvittavista hankinnoista. Ensi kesänä hoidamme uusien puiden istuttamisen. Mutta nämä kaksi puuta ovat meidän juhlavuotemme merkkinä ja muistuttavat meitä arvokkaasta historiastamme, Jaana Auer sanoo. Juhlan musiikista vastasivat Johanna Auer ja Kari Pienimäki . Multimediaesityksen seuratalon historiallisista valokuvista ja näytelmäesityksistä olivat laatineet Jaana Auer ja Tuomas Nieminen . Päätteeksi tarjottiin ohraista uutispuuroa ja täytekakkukahvit. Katso lisää kuvia tästä: