Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Rose- ja valkoviineissä maistuu kesä – kokeile myös kuohuvaa läpi aterian

Kesän lämpö ja auringonpaiste saavat mielen pirteäksi. Ruokapöydän antimet vaihtuvat monessa perheessä kevyempiin vaihtoehtoihin, kun kesän edetessä kotimaiset kasvikset marjat ja kalat valtaavat ruokalautaset. Näin on myös viinien kanssa, sillä kesällä valkoviinin sekä kuohuviinien kulutus lisääntyvät. Oikeaan lämpötilaan viilennetty valko- tai kuohuviini on nautinto jo sinänsä, mutta viinin päätehtävä on korostaa ateriaa ja tuoda sille lisäarvoa, joten viinin valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Maarit Mäkisen ruokareseptit juhannuspöytään koostuvat tänä juhannuksena kesäisistä mauista ja kevyistä raaka-aineista. Ennen varsinaista ateriaa ruoansulatuksen edistämiseksi ja ruokahalun kasvattamiseksi nautitaan aperitiivit, luonnollisesti. Hieman alle 10-asteiseksi jäähdytetty sauvignon blanc -rypäleestä tehty mustaherukan ja vihreän ruohon arominen valkoviini sopii loistavaksi aterian alkuun. Myös raikas ja pirteän hapokas saksalainen riesling on loistava valinta aperitiiviksi. Sen takia tarjolla oleva viini tavallista kylmemmäksi, sillä kesä lämmittää viinin nopeasti lasissa. Äläkä unohda näistä rypälelajikkeista luomuvaihtoehtoja, joita on pitkäripaisen hyllyllä tarjolla tätä nykyä yhä enemmän. Mausteet haastavat kaikki viinit Grillibataatit kurkku-minttukastikkeella on mielenkiintoinen yhdistelmä, joka vaatii tueksi hapokkaan valkoviinin. Bataatissa on itsessään sokeria, joten sitä vaaditaan myös niiden kanssa nautittavalta valkoviiniltä, mutta ei liiaksi. Ranskan Alsacesta tuleva hapokas pinot gris tai riesling, josta löytyy pikkuriikkinen jäännössokeria, toimivat turkkilaisen jogurtin ja kurkun kera. Espanajalainen ja pitkään kypsynyt cava on myös ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Minttu sen sijaan on haaste, niin kuin ovat kaikki mausteet liiaksi käytettynä. Minttu kuuluu niin sanottuihin viilentäviin mausteisiin, jotka viinin kanssa saattavat reagoida yllätyksellisesti. Joko hyvään tai huonoon suuntaan. Tosiasia on, että mausteisuus korostaa pääasiallisesti viinin karvaita makuja tanniinisuutta ja hapokkuutta. Tosin pitää muistaa, että viinimaailmassa mausteisiin ei lueta suolaa, joka päinvastoin pehmentää viinin makua. Tulisia tai itämaisia mausteita sisältäviä ruokia kannattaa lähestyä gewürtztraminer-rypäleistä tehdyn viinin kanssa. Sen vuoksi kannattaa ruokapöytään tuoda eri rypälelajikkeita tehtyjä verrokkiviinejä, jotka antavat ruokailijoille lisää keskustelun aihetta ja edistävät juttujen luistoa, muttei pitoa. Tuskin jäävät juomatta. Rasvaisten kalojen kyytipojaksi chardonnay Mäkisen lohi-kasvisnyytit ovat kotimaisista raaka-aineista koottu ateria. Riesling-viinien lisäksi kannattaa rohkeasti lähestyä ateriaa takavasemmalta roseviinien kanssa. Chileläinen tuhti espanjalaislähtöinen roseviini on oiva valinta kalalle ja kasviksille. Savustetun kalan kanssa valinta on lähes aina sauvignon blanc -viini, mutta grillaamisen kanssa vaihtoehtoviineiksi voi kokeilla ranskalaista chardonnayta, joka muutenkin istuu rasvaisille kaloille tai sitten pippureista pitävä itävaltalainen grüner veltliner. Ja koska Mäkisen lohi-kasvisnyyttireseptiin sisältyy marmeladia, pitää jälleen viineistä löytyä ripaus jäännössokeria. Kuohuvista viineistä makunystyröitä saattaa mukavasti hivellä myös itävaltalainen, niin ikään grüner veltlineristä valmistettu kuohuviini. Jälkiruokaviini kruunaa ateriakokonaisuuden Mansikassa jos missä maistuu autenttinen kesän maku. Sen suomalaisempaa kesäherkkua ei ole vielä löytynyt. Kookossokeri-ranskankermaan dipattavat mansikat vaativat ehdottomasti viiniltä hapokkuutta. Ja kun on kyseessä jälkiruoka, siirrymme myymälässä jälkiruokaviinihyllyjen eteen, sillä jälkiruokaviinit kruunaavat ateriakokonaisuuden. Nyt saa sitten sokeria olla niin paljon kuin haima sietää. Ehkä silti 80–120 grammaa litralle on kuitenkin kohtuus. Muistathan, että jälkiruokaviinin pitää aina olla ruokaa makeampaa. Muuten viinistä tulee karvas. Kuohuvat jälkiruokaviinit on hyvä lähtökohta. Italialaiset Toscanan alueen makeat kuohuviinit ovat varma valinta kuin myös moscatel- tai muscat-rypäleistä tehdyt viinit. Jos ei pidä kuplivuudesta, voi lasiin lorauttaa unkarilaista makeaa aszú-viiniä. Ranskalaisen hyllyn edestä kannattaa koriin poimia Sauternes tai juosta aakkosissa taaksepäin ja pysähtyä itävaltalaisen hyllyn kohdalle ihan ottaakseen kyytiin jalohomeisen beerenausleese- tai troceknbeereausleese-viinin. Ja tähän loppuun samainen muistutus: muistathan, että ruokapöydässä pitää olla tarjolla alkoholittomiakin vaihtoehtoja. Nauttikaa kesästä kaikin aistein. Ja hyvää juhannusta!