Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Keuruulainen Riikka Röppänen valittu uudeksi kotihoitopäälliköksi – Haluan tehdä eettisesti kestävää työtä

Keuruulaisella vanhuspalveluiden kotihoitopäälliköksi valitulla Riikka Röppäsellä on tavoitteena tuottaa ikääntyvälle asiakaskunnalle hyviä palvelukokemuksia ja vahvistaa kotona asuvien vanhusten turvallisuudentunnetta. –Aloitin virassa nyt syyskuun alusta. Olen tehnyt näitä samoja töitä maaliskuusta lähtien sijaisena, joten asiat ovat jo tuttuja. Pidän siitä, että keskustellaan ja kehitetään ratkaisuja. Röppänen pitää urakehitystään tavanomaisena alalla. Opiskeluaikanaan Tampereella hän aloitti kotihoidon harjoittelujaksolla ja jäi yksikköönsä kesätöihin. Sitä seurasivat sijaisuudet valmistumisen jälkeen. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Kun sitten valmistuin, työllistyin kotipalveluohjaajaksi. Tampereella siirryttiin niihin aikoihin tilaaja-tuottajamalliin ja ohjaajan tehtävät jaettiin esimiesten ja asiakasohjaajien kesken. Minä sain tehdä välillä esimiehen, välillä ohjaajan sijaisuuksia. Sitten tuli taas muutos, ja alkoi Kotitori -nimellä kulkeva uudenlainen toimintamalli ikääntyneiden palveluihin. Pääsin vakituiseen työhön asiakasohjaajaksi Kotitorille. Käytännössä tehtäviini kuului palvelutarpeen arviointia ja palveluiden suunnittelua järjestämistä ja koko Tampereen ikäihmisten neuvontapisteessä työskentelyä. Vuonna 2012 Keuruulle perustettiin palveluohjaajan virka, johon Röppänen valittiin. –Silloin palasimme perheen kanssa kotiseudulle. Pohjakoulutukseltani olen sosionomi. Jatkoin opintojani sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen opinnoilla ja suoritin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Keuruulla äitiyslomani aikana. Viime talvena sain päätökseen sosiaalityön perus- ja aineopinnot, eli olen suorittanut sosiaalityön kandidaatin tutkintoa vastaavat opinnot. –Koulutus ja tiedon hankkiminen on minulla varmaan synnynnäistä, ja kyllä sen eteen onkin saanut tehdä töitä. Kun opiskelin ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, minulla oli Tampereella vauva mukana, ja ruokatauolla kävin hänet syöttämässä ja sitten taas palasin luennolle. En ehkä tekisi sitä kaikkea uudestaan, mutta en kyllä tekisi toisinkaan. Onneksi on ihana lähipiiri, jota ilman en olisi selvinnyt kaikesta, Röppänen sanoo hymyillen. Röppänen on kiinnostunut sosiaalihuollon vaikuttavuudesta, joka on alalla uudehko käsite. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Ehkä siitä on puhuttu enemmän terveydenhuollon puolella, mutta sosiaalihuollossakin on alettu kiinnittää huomiota siihen, miten sosiaalisia interventioita voidaan tehdä. Kyse on käytännön asiakastyössä siitä, millaisilla toimenpiteillä voidaan asiakkaan luona saada aikaan myönteisiä asioita, hyvää mieltä ja tunne siitä, että hänestä välitetään ja hän on tärkeä. Röppänen arvostaa työntekijöitään, joiden kanssa hän kohtaa päivittäin vanhusväestön arkea. –Yksi tiimeistäni on voimatiimi. Siinä on kaksi kotiutushoitajaa, joista toinen on sairaanhoitaja ja toinen lähihoitaja, voimavarahoitaja, muistihoitaja, fysioterapeutteja sekä palveluohjaaja. Jos asiakas alkaa kokea pelkoa ja turvattomuutta yksin asuessaan, se voi ilmetä selittämättömänä kipuna, lääkärikäynteinä, joissa ei löydetä mitään, itkuisuutena ja linnoittautumisena neljän seinän sisälle. Me käsittelemme tilannetta ensin yhdessä vanhuksen ja omaisten kanssa ja sitten tiimissä ja pyrimme löytämään tilanteeseen parhaan mahdollisen ratkaisun. Itse palveluohjaajaan työtä tehneenä asiakkaiden tarpeet ja toiveet ovat tulleet Röppäselle tutuiksi. Mediassa vellova keskustelu vanhustenhoidon nykytilasta ei ole jäänyt häneltä huomaamatta. –Sanoisin, että meillä Keuruulla asiat ovat hyvällä mallilla. Meillä on panostettu asiakkaiden kohtaamiseen yksilöinä, ja kotikäynnit kestävät pidempään kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Jo se, että kaupunki on perustanut näitä virkoja vanhustenhoitoon, tekee tilanteesta paremman kuin kenties isoilla paikkakunnilla. Hyvä kotihoito tuo loppujen lopulta niitä paljon puhuttuja säästöjäkin enemmän, kun ihminen pystyy asumaan kotonaan ja voi hyvin. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Yksi hyvää palvelua laajentava tekijä on palvelusetelin tulo alalle. Röppänen näkee siinä mahdollisuuden lisätä asiakkaan itsemääräämisoikeutta. –Asiakas voi valita, hankkiiko hän palvelua yksityiseltä sektorilta kunnan tukemalla palvelusetelillä, vai käyttääkö hän suoraan kunnan tuottamaa kotihoitoa. Muutenkin ihmisen itsemääräämisoikeutta on lisätty lainsäädännössä, mikä toivon mukaan antaa mahdollisuuksia hyvään elämään monella tavalla. Voimaannuttavina tekijöinä työssään Röppänen kokee hyvän työyhteisön ja huumorin. –Meillä on ammattitaitoinen ja mukava työporukka, ja töitä on kiva tehdä yhdessä. Ehkä olen jossain määrin maailmanparantajaluonne, mutta minua motivoi se, kun asiat lähtevät toimimaan. Esimerkiksi tämän kesän osalta saimme asiakkailta kiitosta siitä, että kesätyöntekijät oli perehdytetty hyvin. Sellainen palaute antaa voimaa jatkaa. Keuruun kaupunki järjestää vanhusten kotihoidon siten, että Keuruulla ja Haapamäellä on omat yksiköt. Haapamäen yksiköstä hoidetaan Pihlajaveden kotikäynnit. Etäisimmät paikat, joissa kotikäyntejä tehdään, sijaitsevat Ähtärin rajan tuntumassa.