Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Silloin kun ei ollut vielä kiire

Nykyaikana useampi asia perustuu vauhtiin ja turhan kiireen nopeaan karsintaan. Nettivideoista tämän huomaa kyllä parhaiten. Videoita voi nopeuttaa, että asia tulee nopsaan käsiteltyä. Suoratoistopalveluissa alkutekstit voi hypätä yli, että pääsee heti seuraamaan uusinta hittisarjan jaksoa. Kun jakso on katsottu, voi mennä suoraan seuraavaan. Onhan koko sarja laitettu kerralla nettiin. Silloin sen voi ahmaista vaikka kerralla eikä ole mitään viikon odottamista. Pelasimme kavereiden kanssa PlayStation 1:lle tehtyä suomenkielistä Haluatko miljonääriksi -peliä. Tuohon peliin oli saatu jopa Lasse Lehtinen puhumaan leppoisasti. Pelissä oli vain sellainen piirre, ettei Lassen välihöpinöitä voinut hypätä yli, kuten nykyään peleissä on mahdollista. Jokainen jorina oli siis kuunneltava vaikka väkisin. Nykyään elämässä ei vain joko osata tai voida hiljentää. Kirosin, että miksi näitä samoja juttuja pitää aina kuunnella. Silloin kaverini mainitsi, että peli on tehty silloin kun ei ollut vielä kiire. Youtubesta löysin joskus jakson Mene ja tiedä -ohjelmasta. Tuossa jaksossa älyköt keskustelivat niin rattoisasti, että kovinta meteliä piti alituiseen huriseva ilmastointi. Edes tämän ajan meditaatiovideot eivät pääse sellaiseen tunnelmaan itämaisella musiikilla, tähän hetkeen keskittymällä ja hengittämällä. Ironisimpia ovat harjoitukset, jossa yritetään lyhyessä ajassa rentoutua ja poistaa stressi. Eihän tässä ole koko päivää aikaa. Suomen katsotuimpia TV-sarjoja on Metsolat . Tuo Kainuun korpiin sijoittuva hittisarja eteni alusta loppuun varsin verkkaisesti ilman isompia käänteitä. Metsoloiden jaksojen välillä saattoi ajallisesti olla jopa kuukausi, kun nykyään tv-sarjoissa yhden päivän käsittelyyn tarvitaan ainakin tunti. Istuin kerran pienenä isoveljeni kanssa isotätini mustan Ladan punaisella takapenkillä. En muista mihin olimme matkalla, mutta matka kesti joka tapauksessa kauan. Veljeni onkin myöhemmin kuvannut matkaa hyvin: ”Se matka kesti ja kesti ja kesti ja...”. Aurinko paistoi alinopeutta kulkevaan autoon, lämpöä väreilevä mäntymetsä vilisi juuri ja juuri ohitse ja oli kyllä tylsää. Nykyään elämässä ei vain joko osata tai voida hiljentää. On painettu kaasua, mutta jarru ei joko toimi tai sitä ei vain kaiken kiireen keskellä löydy.