Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Eurovaalikone

Sijaitseeko Lampuodinsuon Natura-alue Multian Nikaraan suunnitellun tuulipuiston alueella? Lue, mitä multialaiset kysyivät tuulipuistohankkeesta ja mitä heille vastattiin

Multialaiset lähtivät uuden tuulivoimahankkeen keskustelutilaisuuteen suurin joukoin. Tuolit loppuivat kesken kunnanvirastolla valtuustosalissa keskiviikkoiltana ja monet seurasivat tilaisuutta kahviossa ja käytävällä seisten. Kysyttävää uudesta hankkeesta riitti laidasta laitaan. Miksi juuri Multialle? – Yrityksemme tavoitteena on etsiä Suomesta uusia, riittävän tuulisia ja muutenkin tuulipuistoksi soveltuvia paikkoja. Nikaran alue on jopa yli 250 metriä merenpinnasta. Alue on korkeammalla kuin 220 metrin korkeudessa sijaitseva Soinin Konttisuon tuulipuistoalue, joka hanke Energiequella Oy:llä on myös vireillä. Nikaran alueella on vain vähän asutusta, näin on mahdollista rakentaa suurempi voimala-alue. Aluetta valitessa selvitetään myös onko suunnitellulla alueella hankkeen estäviä luontoasioita, vielä ei sellaisia ole tullut vastaan. Tulevassa YVA-prosessissa näitä asioita käsitellään tarkemmin, vastasi Lohman. Onko suunnitellulla tuulipuisto-alueella Natura-aluetta? Lampuodinsuo sijaitsee tuulipuistoalueen sisällä ja se on Natura-alue. Vaellusreitti Nikaraisten kirkkotie menee juuri siitä. Suomen Ympäristöhallinnon verkkopalvelu, ympäristö.fi kuvailee Lampuodinsuota, että se on harvinaisen korkealla, 234 m merenpinnasta sijaitseva keidassuo. Kasvillisuus koostuu erilaisista räme- ja nevatyypeistä. Isovarpuräme on vallitseva rämetyyppi, mutta alueella tavataan myös sararämeitä, tupasvillarämettä, rahkarämettä ja korpirämettä. Nevatyyppejä ovat lyhytkorsineva, rimpi- ja rahkaneva. Myös korpia on vähäisessä määrin. Suolla kasvaa muun muassa tervaleppää. Rämepuusto on luonnontilaista ja osin keloutunutta. Linnustoltaan Lampuodinsuo on erittäin arvokas. Miten lintujen käy, alueellahan pesii joutsenia ja kurkia? – Linnuston tilanne selvitetään suunnitteluvaiheessa. Lintukuolemia on tutkittu tuulivoimaloissa, törmäävätkö niihin vai kiertävätkö. Kuolleita lintuja on tutkimuksessa löydetty todella vähän voimaloiden alta. Asiaa selvitetään luontoselvitysten yhteydessä, sanoi Lohman. Vääntäisittekö rautalangasta, paljonko suunnitellun kokoisella, 4–5 megawatin voimalalla saadaan lämmitettyä taloja? –Kukin tuulivoimala on energiantuotannoltaan samaa kokoluokkaa kuin Multian nykyinen kaukolämpölaitos. Multian kunta lämpiäisi suunnilleen yhdellä voimalalla. Mikä on tuulivoimalan hyötysuhde? –Käytännössä voimala tuottaa sähköä 40 prosenttia laitoksen teoreettisesta maksimista, eli noin 4–5 megawattia. Mikä on voimalaitoksen kuoleentumisaika ja kuka kantaa vastuun voimaloiden purkamisesta? – Voimaloiden kuoleentumisaika on käytännössä 25–30 vuotta. Myös voimalan kunnostaminen on yksi vaihtoehto, esimerkiksi uusien osien, kuten vaihdelaatikon vaihtaminen voimalaan. Multian tuulivoimahankkeeseen etsitään ulkopuolinen investori. Tällä omistajalla on aikanaan velvollisuus purkaa voimala. He varautuvat siihen jo etukäteen. On myös mahdollista rakentaa kokonaan uusi voimala käyttöikänsä loppuun tulleen viereen. Usein 25–30 vuoden jälkeen tuulivoimaloissa on niin paljon korjattavaa, että on kannattavampaa rakentaa kokonaan uusi. Vehkoonperällä on kaavoitettu alue tuulivoimalle, mihinkäs se on hukkunut? – Alue on merkitty maakuntakaavaan. Kartalta tarkasteltuna se ei vaikuta yhtä potentiaaliselta kuin Nikaran alue, koska Vehkoon alueen sisällä on asutusta, sanoi Lohman. – Viime syksynä toinen yhtiö kyseli Vehkoon alueesta, mutta totesi selvittelyjen jälkeen, että ei enää ollut siitä kiinnostunut, kertoi Noora Pajari , Multian kunnanjohtaja. Vehkoon alueesta on kuitenkin tuulivoimalamittaukset tehty. Kuinka lähelle vakituisia tai vapaa-ajan asuntoja tuulivoimaa voi rakentaa? – Varoetäisyyden määrittävät melumallinnukset ja varjovälkemallinnukset. Niistä on kartat esillä tässä tilaisuudessa. Valtioneuvoston asetuksessa melurajana 40 desibeliä. Käytännössä tämä merkitsee noin 1–1,5 kilometrin etäisyyttä asutukseen. Tavoitteemme on, ettei melutaso ole lähelläkään 40 desibeliä. Myös metsä vaimentaa ääntä, sanoi Lohman. Sosiaali- ja terveysministeriö on suosittanut kahden kilometrin varoaluetta asutuksesta kahden megawatin voimalan rakentamisessa. Saksassa voimaloita on lähempänä asutusta, mutta ne ovat myös pienempiä? Mitä tähän sanotte? – Sosiaali- ja terveysministeriö on myöhemmin muuttanut suositustaan, ettei tarkkoja kilometrirajoja ole tarpeen asettaa. Kyseinen suositus koski yhtä maakuntakaavaa. Vaikka tuulivoimaloiden tehot ovat lisääntyneet ja korkeudet kasvaneet, on myös siipien aerodynamiikka kehittynyt. Voimalat ovat entistä hiljaisempia. Juuri tähän tuulivoima-ala on kehitystyössä pyrkinyt ja onnistunutkin. Suomessa valtioneuvoston asetus määrää melutasojen rajoista. Mitä vaikutusta on tuulivoimalan aiheuttamilla infraäänillä ihmisten terveyteen? – Tuulivoimalan infraääni on todennäköisesti vaimeampi kuin ympäristön infraääni. Infraäänen vaikutuksia ihmisten terveyteen ei ole pystytty osoittamaan riippumattomissa tutkimuksissa. Paras ja aidosti riippumaton tutkimus äänten vaikutuksista on työ- ja elinkeinoministeriön pari vuotta sitten tekemä. Siinä tuulivoiman infraäänen terveysvaikutuksista ei saatu mitään näyttöä. Parhaillaan on menossa saman tutkimuksen toinen osa–varmuuden vuoksi, vastasi Lohman. Miten infraäänet vaikuttavat tarhattaviin mehiläisiin? – Infraäänen vaikutuksista mehiläisiin minulla ei ole tietoa. Kuinka suuri on tuulipuistoalue ja ketkä omistavat maat? – 2000 hehtaaria: UPM, Finsilva sekä yksityiset maanomistajat. Valtion maita ei ole mukana. Millaiselta alueelta maanomistajille maksetaan vuokraa maan käytöstä? – Alue on säteeltään noin 600 metriä voimalaitoksesta. Maksamme korvausta tuulenottoalueesta, sillä tälle alueelle maanomistaja ei voi rakentaa omaa tuulivoimaa, koska olisi liian lähellä meidän voimalaamme. Sen tähden korvaamme maanomistajalle jonkin verran tätä menetystä, sanoi Lohman. Perustuuko maanomistajille maksettava maanvuokra kertamaksuun vai esimerkiksi voimalan tuottoon? – Meillä on ollut eri malleja ja nämä asiat ovat neuvoteltavissa hankekohtaisesti. Neuvottelut yksityisten maanomistajien kanssa jatkuvat kevään ja kesän aikana. Miten tuulipuistohanke vaikuttaa yleisten teiden kuntoon? – Jotain kauttahan ne raskaat tuulivoimalat on kuljetettava paikalleen. Meidän tehtävämme on laittaa tiet sellaiseen kuntoon, että kuljetus onnistuu. Multian ja Uuraisten välisellä tiellä voimaloita voidaan kuljettaa jo nykyisellään, mutta tuulipuistoalueen sisälle pitää tie kunnostaa. Mahdollisuuksien mukaan käytetään ja parannetaan olemassa olevaa tieverkkoa. Kuinka lähelle toisiaan tuulivoimalat voidaan sijoittaa? –400– 800 metrin päähän toisistaan suunnasta riippuen. Päätuulensuunta on lounaasta päin, lounas-koillinen suunnassa tuulivoimalat on sijoitettava vähintään 800 metrin päähän toisistaan, jotta ne eivät varjosta toisiaan, eivätkä vie tuulen nopeutta takanaan sijaitsevalta voimalalta. Mikä on minimimäärä tuulivoimaloita, jolla lähdette hanketta toteuttamaan? – Sähköverkkoratkaisu vaikuttaa merkittävästi. Tulee olemaan kallista liittää tuulipuisto sähköverkkoon. Sähköaseman rakentaminen on kallis. Tarkkaa myllymäärää ei ole laskettu, 15–20 voimalaa saattaisi olla vielä kannattava. Mistä investoija ja rakentaja löytyy tähän hankkeeseen? – Tuulivoimahankkeita on vireillä todella paljon, mutta niin on kiinnostustakin. Meilläkin on Keski-Euroopassa hyvät yhteydet investoijiin, siellä olisi selvästi enemmänkin halua investoida Suomeen hyviin hankkeisiin. Tämä olisi yksi niistä. Vielä ei ole käyty yksityiskohtaisia neuvotteluja tästä hankkeesta kenenkään yksittäisen investoijan kanssa. Kuinka paljon tuulivoimalan laitetoimituksissa käytetään suomalaista työtä? –  Voimalat ovat kokonaisuuksia, yleensä saksalaisia ja tanskalaisia, mutta niissä saattaa olla suomalaisia komponentteja kuten vaihdelaatikko tai generaattori. Infra ja perustukset tulevat Suomesta. Voimalat laivataan maahan. Tuleeko tänne akkuteknologiaa, sehän saastuttaa ainakin autoissa? – Akkuteknologiaa ei tässä tarvita. Käyvätkö voimalat aina täysillä vai porrastetusti? – Tuulivoimalat käynnistyvät, kun tuulee yli 3 metriä sekunnissa. Niillä tuotetaan sähköä niin paljon kuin voidaan. Melumallinnukset taas on tehty oletuksella, että kaikki voimalat pyörivät täydellä teholla eli äänekkäimmillään ja tuulen suunta on voimaloiden takaa, eli melu maksimissaan. Kuinka nopeasti myllyt pyörivät, jos kaikki menee ihan nappiin? – Siinä tapauksessa vuoden päästä ovat käynnistyneet YVA- ja kaavaprosessit, 1,5 - 2 vuodessa on rakennusluvat. Kolmen vuoden päästä olisi todella optimistinen ajankohta rakennustöiden alkaa. Rakentaminen vie vuoden. Olemme pitäneet 5–6 vuotta realistisena ajanjaksona hankkeen suunnitteluna. Kuka päättää, tuleeko tuulipuisto vai ei? Kaavat hyväksyy kunnanvaltuusto. Monesti hanketoimijat laittavat rakennuslupahakemukset vireille, kun kaava hyväksytty. Miten me multialaiset saamme hankkeesta tietoa? – Tarkoitus on pitää tiedotustilaisuuksia, kun on olennaista uutta tiedotettavaa. Seuraavan aika on, kun YVA-prosessi ja kaavoitus ovat käynnistymässä. Minuun voi olla yhteydessä, jos jokin tietty asia kiinnostaa. Lehdissäkin voi olla juttuja, sanoi Atte Lohman. – Halusimme nostaa hankkeen välittömästi kuntalaisten tietoon, ettei jää mielikuvaa, että halutaan hyssytellä asioita selän takana. Avoimilla korteilla pelataan, lupasi puolestaan tilaisuuden juontanut Multian kunnanhallituksen puheenjohtaja Pertti Lehtomäki.