Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kolumni: Neuropatologi

Syksyllä 2019 ilmestyi suomeksi Ljudmila Ulitskajan kertomuskokoelma Köyhiä sukulaisia . Köyhillä sukulaisilla tarkoitetaan venäjässä paitsi köyhiä sukulaisia, myös arkoja reppanoita, sivuun jääviä ihmisiä, jotka myös tiedostavat asemansa. Veikkaan, että Ulitskaja on tuleva Nobel-kirjailija. Olin päättänyt suositella kirjaa hyvälle ystävälleni Railille , jonka kanssa meillä on uskomattoman samanlainen maku. Kun keväällä tulin Keuruulle koronaepidemian ja rajoitusten juuri alettua ja asioista vallitsi epävarmuus, satuimme Railin kanssa kohtaamaan tuulisella Lapinsalmen sillalla. Raili kertoi lukeneensa hyvän kirjan: Köyhiä sukulaisia . Laadukkaassa suomennoksessa on täysin merkityksetön lipsahdus. Erään sivuhenkilön ammatiksi mainitaan neuropatologi. Alkutekstin sana nevropatolog on venäläinen nimitys hermoston sairauksien lääkäristä. Suomessa ja muualla länsimaissa puhutaan neurologeista. On toki olemassa myös neuropatologian ala. Se on patologian suppea erikoisala, jonka harvalukuiset edustajat tutkivat keskushermoston ja osin ääreishermoston sairauksia patologian menetelmin, siis mikroskoopilla kudosnäytteistä. Venäläisessä terveydenhoitojärjestelmässä tätä suppeaa erikoisalaa ei ole, vaan yleispatologit tutkivat myös aivonäytteitä. ”Kun katsoo mikroskoopilla aivokudoksen sairausmuutoksia, alkaa helposti kehitellä niille tarinoita.” Tämä ammattinimikkeiden sekaannus käännöksessä on tietenkin ymmärrettävä ja tavallaan johdonmukainen. Ulitskajan suomalaisissa lukijoissa tuskin on lisäkseni montakaan, jotka olisivat kiinnittäneet asiaan edes huomiota. Ranskassa on termi faux amis , väärät ystävät. Se tarkoittaa esimerkiksi ranskan ja englannin sanoja, jotka kirjoitetaan samalla lailla, mutta merkitsevät eri asioita. Suomen ja viron välillä on runsaasti tällaisia sanoja, joiden kanssa saa olla tarkkana. Muutoin saattaa Virossa tilata makeanhimoonsa viinerin ja saa nakin. Ei välttämättä parhaimmillaan iltapäiväkahvin kanssa. Maailman kuuluisin neuropatologi on luultavasti Sigmund Freud . On sinänsä helppo kuvitella, että ihminen, joka työkseen katsoo mikroskoopilla aivokudoksen rakenteita ja niissä esiintyviä sairausmuutoksia, alkaa kehitellä kaikenlaisia tarinoita kudospalojen ympärille. Mutta se on käsittämätöntä, että hänen luomansa epätieteellinen teoria leviää maailmanlaajuisesti ja hallitsee psykiatriaa ja taiteita ja suurten massojen ihmiskäsitystä vuosikymmeniä. Freud ei toki ollut psykoanalyysin kehittämisessä yksin, mutta hänen roolinsa oli keskeinen. Historiallisesti myönteistä psykoanalyysissa on seksuaalisuuden nostaminen piilosta vaikenemisen takaa, mutta pääosin psykoanalyysin maailmanselitys ei täytä tieteellisiä kriteerejä. Mutta vähänkös ovat pähkähullut teoriat innostaneet ihmisiä ja liikuttaneet ihmismassoja, sotajoukkoja ja rajoja. Kirjoittaja uskoo, että lukeminen kannattaa aina.