Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Homsantuu ja mestari Minna

Teidän lakinne ja oikeutenne, niitähän minun pitikin ampua! Syrjitty ja rankasti petetty mustalaisnainen Homsantuu ampuu, muttei osu. Kirjailija Minna Canth sen sijaan osui ja osuu yhä. Pasifistinen mestariampuja. Täällä lintukodossakin joutuu joskus poistamaan varmistimen. Juuri, kun alkaa uskoa tasa-arvoistuvaan ymmärrykseen, kuulee halventavaa puhetta vanhoista ja uusista vähemmistöistä. Suuressa sairaalassa puhekykyinen rouva ei vastaa häntä pyörätuolissa kuljettavan tummaihoisen avustajan puheeseen, ei kiitä avusta eikä edes katso häneen. Puheen saa valkoihoinen sairaanhoitaja. Ihmisen käsitys aikansa yhteiskunnasta ja aatteista lienee aina rajallinen. Aiemmin ongelmia aiheuttivat tiedon kulun hitaus, lukutaidottomuus ja jähmeät järjestelmät. Myös tiedon pimittäminen oli helpompaa kuin nykyisin. Nyt tiedon hallintaa vaikeuttavat sen valtava määrä ja melko esteetön saavutettavuus. Tuskin kukaan voi enää välttyä uutisilta, jotka kertovat tosiasioita ajastaan, mutta joita halukas voi käyttää vääristelyn ja vastakkainasettelun sytykkeinä. Kirjallisuus ja muu taide ratsastavat nekin ajan aalloilla, mutta niiden tehtävä on myös halkoa aaltoja – jopa hiuksia silloin, kun on tarpeen kertoa, mitä pinnan alle ja soluihin kätkeytyy. Tiedonjanoinen ja laajasti lukenut Minna Canth osasi tämän. Kun näytelmä Työmiehen vaimo, jossa pilkkaniminen Homsantuu, oikealta nimeltään Kerttu, suuntaa aseen kohti vastuuntunnotonta, vaimonsa kuolemaan ajamaa miestä, hän suuntaa aseen samalla asenteisiin ja yhteiskunnan rakenteisiin, jotka sallivat toisen täydellisen alistamisen ja syrjimisen. Näitä asenteita kannattelee osa myös näytelmän naisista, jotka puolustamisen sijaan sallivat sorron. On syytä kysyä, kuinka laajaa tämä alistettujen sorrettujen vallankäyttö yhä on, etenkin siellä, missä vähäisestä valosta on taisteltava. Canthin näytelmä esitettiin Helsingissä Suomalaisessa teatterissa tammikuussa 1885. Se kohahdutti, riitaannutti ja ravisteli asenteita, mutta Minnoilla on yhä töitä. Nykyisin muun muassa kirjallisuudentutkija Minna Maijala on syventänyt tietoa kaimastaan, mikä on tarpeen, että ensimmäisenä liputuspäivän saaneen suomalaisnaisen työtä eletään todeksi, että nuoret näyttelijät elävät hänen tekstiään kuten nyt. Se kehottaa muistamaan, että Minna Canthin tavoitteena oli tasa-arvo, ihan kaikkien kesken.