Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Politiikan kartta muuttumassa

Oletko jo ajatellut miten äänestät tulevissa vaaleissa? Oletko ehkä vakuuttunut entisestä valinnastasi ja olet tyytyväinen politiikkaan vaalikaudella! Sitten ei varmaankaan ole huolta asiasta – vai onko? Menetkö sydämen kautta vai järkiperäisesti? Oletko politiikassa tunneihminen vai punnitsetko eri hyötynäkökohdat? Suomessa äänestämme henkilöä. Siis meillä on ns. henkilövaalit. Näinhän se asia ei ole kaikissa maissa. Naapurimaassa esimerkkinä äänestät puoluetta eikä henkilöä. Tällä on todella suuri merkitys. Suomessa meillä on ehdokkaiden henkilökohtaisen ominaisuudet tärkeitä ja se, minkälaisen kosketuksen ehdokas saa äänestäjään. Imago on sana, jota usein käytetään. Toisaalta kun äänestää puoluetta, niin henkilökohtaiset imagokysymykset eivät ole niin keskiössä. Äänestätkö tiettyä hallitusta tai tulevaa hallitusratkaisua? Meillä Suomessa usein hallitukset muodostetaan puolueista, jotka omaavat aika erilaisia linjavetoja. Äänestäjä antaa puolueille mandaatin neuvotella erilaisista hallitusvaihtohdoista. Aänestäjä ei tiedä etukäteen tarkalleen, miten hallitusneeuvottelut menevät. Lopputuloksena voi olla kompromisseja, joissa äänestäjän tahto on vesitetty pois. Puolueet, jotka ovat olleet vastakkain ovatkin yhtäkkiä samaa junassa. Tämä voi aiheuttaa sekaannusta äänestäjien keskuudessa. Hyvä puoli asiassa on, että ratkaisu syntyy useimmin eduskunnassa yli puoluerajojen. Tämä on käytännönläheinen ja pragmaattinen tapa luoda konsensusta. Mutta kärsiikö yksilön tai äänestäjän mielipide, mikä on sen painoarvo loppupelissä? Onko navigointi tässä poliittisella kartalla vaikeampaa nykypäivänä? Mielestäni politiikan kenttä on tullut haasteellisemmaksi. Puolueiden on profiloitava itseään selvemmin. Näemme sen myös sote-uudistuksessa, joka kaatoi hallituksen. Voidaan myös nähdä, että kilpailu äänestäjistä on tullut tärkeämmäksi. Puolueen täytyy löytää ja identifioida oma kannattajakunta. Tämä voi tietysti vaikeuttaa halitusneuvotteuja, koska lähtökohtaiset erot puolueiden välillä tulevat suuremmaksi. Arvot ja asenteet ovat tulleet myöskin välineeksi, joilla ilmaistaan kannanottoja. Arvokeskustelusta voi olla vaikeampaa tehdä kompromisseja verrattuna hyötynäkökohtiin. Voimme myös nähdä tendenssejä, että puolueiden tila, missä ne toimivat, on tullut ahtaammaksi. Tämä johtaa siihen, että pyritään selkeämpiin linjanvetoihin. Konsensus pienenee ja profilointi lisääntyy. Markkinointitermein tämä merkitsee, että puolueiden pitää löytää kohderyhmänsä. Valitsijakunta edustaa monitahoisempaa joukkoa nykyään. Meillä ei ole selvää kahtiajakoa oikeisto – vasemmisto, poliittista kenttää ei voi nähdä yhtenä janana, johon puolueet asettuvat. Meillä on selvästikin uudenlaista janaa, jolla on toisenlainen profiili ja joka edustaa uudenlaisa arvoja. Tätä janaa voidaan kutsua avoimuus vs. sulkeutuneisuus. Tämä uusi ilmiö profiloi itsensä janan toisena päänä konservatismina, isänmaallisena, maahanmuuttovastaisena ja EU-kriittisenä. Se ei näe ilmastommutosta todellisena uhkana, toisin kuin se janan toinen ääripää, vihreät arvot. Tämä politiikan kartta tekee kuvasta pirstaleisemman. Politiikan kenttä hakeutuu enemmän ja enemmän äärirajoille. Siellä on mahdollisuus profiloitua selvemmin ja erottua joukosta, Äärioikeistolaiset, kansallismieliset liikkeet, aktivistiryhmät (Greenpeace yms.) ovat saaneet paikkansa poliittisella kartalla. Tätä liikehdintää tapahtuu laajalti Euroopan valtioissa. Myös puoluerajojen yli liikkuvat ryhmittymät kuten Macron ja Harkimon Liike Nyt. Poliittisen kentän keskustaa on vaikeampi hallita tässä tilanteessa. Konsensusta on vaikeampi löytää, Pakenevatko äänestäjät ”keskustaa”? Tällä voi ymmärtää keskustaa puolueena tai keskustaa asemointina. Mielestäni on riski asemoitua keskelle poliittista kenttää. Vaalit näyttävät, kun sinä ja muut ovat äänestäneet. Osaatko valita ottaen huomioon henkilön, arvokysymykset, hyötynäkökohdat, puolueen profiilin, tai mahdollisen hallituspohjan? Jouko Arvonen