Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Eurovaalikone

Pantakarhun kanssa kasvotuksin – Jari Päivärinnalle kultainen ansiomerkki riistanhoitotyöstä

Pitkällä riistanhoidon urallaan Jari Päivärinta on toiminut jo 1980-luvun lopulta lähtien muun muassa karhujen pannoituksessa ja -tutkimuksessa sekä suurpetoyhdyshenkilönä. Kultainen ansiomerkki luovutettiin hänelle Keuruun riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa Haapamäen Suojalla 14. helmikuuta. –Kymmenvuotisessa karhujen pantatutkimushankkeessa olin mukana vuodesta 2004 vuoteen 2013. Turvasin tutkijaryhmää ainoana aseen kanssa. Viimeisellä kerralla pannan poistoa varten nuolella nukutettu karhu heräsikin kesken kaiken ja hyökkäsi aggressiivisesti minua kohti. Jouduin ampumaan karhun. Nukutusainenuoli oli ilmeisesti osunut karhua väärään kohtaan eikä nukutusaine vaikuttanut niin kuin oli tarkoitus, muistelee Päivärinta kymmenvuotisen karhujen pantatutkimushankkeen loppuhetkiä. Hankkeen oli pitänyt jo päättyä, mutta kaikki tutkimuspannat eivät olleetkaan irronneet karhujen kaulasta itsekseen, kuten oli suunniteltu. Tutkimusryhmä joutui varta vasten irrottamaan niitä. Myöhemmin Päivärinta oli organisoimassa myös pantasusitutkimusta, joka sekin on jo päättynyt susilauman hävittyä seudulta. Vain dokumentoidut petohavainnot merkitsevät Suurpetoyhdyshenkilönä Jari Päivärinta on toiminut verkoston luomisesta, vuosituhannen vaihteesta saakka. Keuruulla on kaikkiaan puolenkymmentä henkilöä, joilla on oikeudet merkitä havaintoja tähän Tassu-järjestelmään. Päivärinta toimii heidän esimiehenään. –Jäljet käydään katsomassa ja havainnot tallennetaan. Keuruulla homma toimii hyvin ja havainnoista ilmoitetaan. Se onkin tärkeää, sillä vain tallennetut ja dokumentoidut havainnot otetaan huomioon petomäärien arvioinnissa ja edelleen poikkeuslupien myöntämisessä, sanoo Päivärinta. Keurusseudulla suurpetojen kannat ovat tällä hetkellä hallinnassa, karhujen ja ilvesten määrä on laskenut merkittävästi runsaan kymmenen vuoden takaisesta. Ahmoistakin havaintoja on vähemmän kuin pari vuotta sitten. Seudulla ei myöskään ole vakituista susilaumaa. –Jollain aikavälillä tänne tulee susilauma, sillä susia on runsaasti Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla. Sieltä lähtee nuoria yksilöitä etsimään omaa reviiriä. Metsästäjien parissa sudet herättävät pelkoa koirien puolesta, sanoo Päivärinta. Ruokaa susille riittäisi ainakin Keuruun länsireunalla, jossa varsinkin talvisin on runsaasti hirviä. Talvihirvien tihentymä Pihlajavedellä –Koko Keuruun alueella hirvikanta on tasapainossa, mutta talvisin hirvet keskittyvät Pihlajaveden seudulle, sanoo Päivärinta. Hänelle tärkein metsästysharrastus on hirvestys, joka vie syksyisin leijonanosan viikonlopuista, mutta sen tiimoilta riittää tekemistä viikollakin. –Hirvenmetsästys on oikeastaan myös velvollisuus metsätuhojen torjumiseksi, pohtii Päivärinta 30 vuoden kokemuksellaan. Päivärinta on ollut pitkään mukana myös metsästysalan järjestötyössä, muun muassa Keuruun riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa ja Lapinjärven metsästysseuran puheenjohtajana. Hopeinen ansiomerkki viidelle Riistanhoitoyhdistys palkitsi muitakin ansioituneita toimijoitaan. Hopeisen ansiomerkin saivat Jari Wallin , Mika Mäkinen , Timo Pessinen ja Pentti Harju . Pronssisen ansiomerkin saivat Antti Lampinen , Markku Lähteenmäki , Mauno Niemelä , Jaakko Papinaho , Pekka Pykälämäki , Petri Pummila , Jari Karmala , Kyösti Makkonen , Jaakko Rajala sekä Tero Sipponen . Keuruun riistanhoitoyhdistyksen pienpetokilpailun voitti ylivoimaisesti Jaakko Rajala. Seurojen välisten hirviammuntojen paras syksyllä 2018 oli Matomäen hirviseura. Henkilökohtaisen hirviammuntakisan voitti Antti Niemelä . Keuruun riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Leo Houhala ja varapuheenjohtajana Veikko Santala . Hallituksen jäsenet ovat Jari Päivärinta, Timo Salkinoja , Riina Wallin , Ilpo Mannisenmäki , Santeri Vääriskoski . MTK:n edustajana hallituksessa on Tommi Matomäki .