Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Vaalikone

Viisi hirveä on jäänyt junien alle viikon sisällä Keuruun Asunnan ja Petäjäveden välisellä rataosuudella

Viisi hirveä on jäänyt junien alle Asunnan ja Petäjäveden välillä viiden päivän aikana 14.-19. helmikuuta. Keuruun riistanhoitoyhdistys on saanut onnettomuuksista poliisilta SRVA-ilmoitukset ja poistanut kuolleet ruhot rata-alueelta. Riistakolareissa poliisi ottaa yhteyttä suurriista virka-apuryhmään SRVA:aan. Se ottaa talteen kuolleen eläimen tai lopettaa loukkaantuneen yksilön. Kuolleet hirvieläimet ja villisiat kuuluvat alueen riistanhoitoyhdistykselle ja suurpedot valtiolle. –Ensimmäiset ilmoitukset hirven junan alle jäämisestä tulivat poliisilta torstaina. Ensi ilmoitettiin hirven ja junan törmäyksestä ja myöhemmin kahden hirven ja junan törmäyksestä, kertoo Keuruun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Timo Pessinen . Tiistaina 19. helmikuuta puolestaan Destia teki ilmoituksen kahden hirven ruhosta tasoristeyksessä samalla rataosuudella. Kaikissa tapauksissa junat pääsivät jatkamaan matkaansa onnettomuuspaikalta. Kaikki hirvenruhot olivat ihmisravinnoksi kelpaamattomia. –Jos junan alle jääneet hirvet ovat olleet kantavia naaraita, näissä onnettomuuksissa on lyhyen ajan sisällä syntynyt jopa kymmenen yksilön vajaus hirvikantaan, sanoo Pessinen. Hirvionnettomuudet sattuivat ennestään tiedetyillä hirvien tien- ja radanylityspaikoilla. Huttulan ja Kokkomäen välinen alue on paha alue hirvionnettomuuksien suhteen, vaikka parina viime vuonna onkin ollut hiljaisempaa. –Onneksi onnettomuudet eivät tapahtuneet valtatie 23:lla, joka kulkee aivan radan lähellä, sanoo Pessinen. Laumoina liikkuvista hirvistä on havaintoja lähiaikoina muualtakin, vaikka niiden ei vielä tähän vuoden aikaan pitäisi siirtyä kesälaidunalueilleen. Tämä tapahtuu tavallisesti huhtikuulla. –Ehkä lumitilanne ajaa hirvet helpommille kulkureiteille, kuten radan varteen. Myös ruokaa löytyy nyt laajoilta alueilta, kun maastossa lojuu lumen katkaisemia männyn- ja koivunlatvoja, pohtii Pessinen hirvien liikehtimisen syitä.