Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Vaalikone

Nousee päivä, laskee päivä

Kukaan ei ole lapsi noin viittätoista vuotta kauempaa, mutta vanhuksina saatamme elellä kymmeniä vuosia. Ainakin jos lähdemme siitä ikärajasta, että 75-vuotiasta voi jo kaikella kunnioituksella nimittää vanhukseksi. Ihan totta, Aira Samulin ja Lenita Airistokin ovat vanhuksia. Mikäpä siinä, niin kauan kuin ihminen pärjää kutakuinkin omillaan. Vaan kukas meitä sitten kyörää kelekalla saunaan, jos omat koivet lakkaavat kantamasta? Kouluaikojeni lukukirjassa oli Topeliuksen satu, jota ei koskaan olisi pitänyt jättää lukukirjoista pois. Satu kertoi perheestä, johon kuului nuori pariskunta, heidän pieni poikansa ja vanha isoisä. Vaari taisi sairastaa Parkinsonin tautia tai mitä lie, joka tapauksessa hänen kätensä vapisivat niin pahasti, että syöminen oli sotkuista. Siksi vaaria ei kelpuutettu yhteiseen ruokapöytään, vaan hän aterioi yksin uunin loukossa. Ruoka hänelle tarjoiltiin porsaan kaukalosta. Eräänä päivänä pariskunta löysi poikansa kovertelemasta puupalikasta porsaankaukaloa. –Isälle ja äidille, toimitti pikkumies. Kun tulette vanhoiksi, pääsette loukkoon syömään niin kuin isoisäkin. Satu todistaa, ettei vanhusten kaltoin kohtelu ole uusi ilmiö. Ei Topelius tyhjästä olisi aihetta esiin nostanut. Menneinä vuosisatoina vanhukset kuitenkin hoidettiin kotona muun raskaan työn ohessa, ilman puhettakaan korvauksista. Ei ollut mitään jakkupukutätejä eikä liituraitasetiä tekemässä tuloslaskelmia etätoimistoissaan. Älkää ikinä myykö Multian Poukamaa millekään ihme sijoitusyhtiölle. Jos minun hoitamisestani aikanaan joku hyötyy, hyötyköön siitä työn tekevä hoitohenkilökunta. Maailman ensimmäinen vanhuspalvelulaki kaiverrettiin kivitauluun 3 000 – 4 000 vuotta sitten. Se ei saivartele mistään sadasosaihmisen tarkkuudella määritellystä hoitajamitoituksesta. Se kuuluu näin: ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi”. Vanhustenhoitoon panostaminen on tulevaisuuteen panostamista. Jokaisen lapsen ja nuorenkin takuuvarmaan tulevaisuuteen, sillä elämällä on sääntönsä. Yhtä varmasti kuin aurinko aamulla nousee, yhtä varmasti se myös illalla laskee. Tätä lainalaisuutta pakoon ei ole vielä kukaan päässyt. Meille veistellään jo porsaankaukaloita niin että lastut lentelevät. Älkää ikinä myykö Multian Poukamaa!