Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

"Uskaltakaa toteuttaa omat unelmanne" – kuuden lapsen äiti Iina Puskala juoksi vuoden aikana 366 maratonia

Historiallisen maratontuloksen tehnyt Iina Puskala istuu tyttärensä vieressä Keuruun Kimarassa. Reilun puolen tunnin päästä on alkamassa vuotuinen vapaa-ajan lautakunnan palkintojenjako juhla. Puskala on kutsuttu sinne kertomaan taannoisesta suorituksestaan, mutta ennen sitä häneltä löytyy hetki aikaa kertoa, mitkä ovat päällimmäiset tunnelmat juuri nyt ja mitä uusia haasteita tulevaisuus tuo tullessaan. Osin samoista asioista hän on luvannut puhua juhlissa mukana olevalle yleisölle. Peruutetaan kuitenkin aluksi jokunen vuosi taaksepäin. Palataan aikaan, jolloin Puskala ei edes unissaan aavistanut, millaisen suorituksen hän muutamaa vuotta myöhemmin kykenee. Elämä näyttää nurjat puolensa. Takana on avioero, ja muutkin huolet painavat päälle. Tupakkaa kuluu kaksi askillista päivässä ja kunto on pohjalukemissa. Vuonna 2012 alkaa muutos. Puskala avaa ensimmäistä kertaa elämässään kuntosalin oven ja aloittaa myös juoksemisen. Hänellä on kova halu saada tupakan mustuttamat keuhkot jäälleen puhtaaksi. Kuntoilu ja juoksu alkavat pikkuhiljaa parantaa pahaa oloa ja eritoten juokseminen alkaa koko ajan tuntua yhä mukavammalta. Jo seuravana vuonna hän juoksi ensimmäisen maratoninsa ja vuonna 2014 hän juoksi jo neljätoista maratonia. Parina seuraavana vuonna niitä kertyi noin 25 vuotta kohti. Ennen vuoden pituisen maratonurakan alkamista hän oli ennättänyt juosta 84 täysmaratonia. Vaikka Iina Puskala todellakin juoksi tai käveli vuoden aikana 366 maratonia, eivät kaikki suoritukset olleet tilastokelpoisia. Jotta suoritus on tilastokelpoinen, täytyy lenkillä olla mukana vähintään kaksi muuta henkilöä. Kannustajat mukaan lenkille Kertoessaan tilastokelpoisuudesta Keuruulla nainen vitsaili, että tätä sääntöä on muutettu hänen suorituksensa jälkeen. Nykyään tilastokelpoisuus vaatii viiden ihmisen suorituksen. Suurimman osan maratoneista hän juoksi Karvialla sijaitsevan kotitalonsa pihasta lähtevällä kahden kilometrin radalla. Hyvin usein mukana oli muulta tulleita kannustajia, jolloin juoksusta tuli tilastokelpoinen. Joskus erityisen huonossa säässä edettiin tarvittavat kilometrit juoksumatolla ja yhtenä päivänä viikossa hän lepäsi. Silloin 42,2 kilometriä taittui pääosin kävellen. Yhtään päivää ei vuoden aikana jäänyt väliin. Kilometrejä vuoden aikana kertyi kaikkiaan 15445,2. –Ai, että olenko jo toipunut koitoksesta? Ihan hyvä kysymys. Ainakin olen pikkuhiljaa toipunut niistä kolmesta flunssasta, jotka olen sairastanut viimeisten kuukasien aikana, toteaa Puskala, kun häneltä tiedustelee vointia. Uusi ennätys mielessä Hän myöntää, ettei tavoitteeseen pääseminen ollut helppoa. Lopettaminen kesken urakan oli mielessä monta kertaa, mutta kovalla sisulla ja lähimmäisten kannustamana hän jaksoi loppuun saakka. –Lähes kaikki suoritukset olivat erilaisia. Joskus kulki hyvin lähes alusta loppuun ja joskus kaikki oli yhtä tuskaa alusta loppuun, joskus kaikkea näiden kahden ääripään välillä, tiivistää Puskala kokemiaan tuntemuksia vuoden ajalta. Tulevaisuudessa Puskalalla on paljonkin juoksemiseen liittyviä suunnitelmia, mutta kaikkia niitä hän ei vielä tässä vaiheessa halua tarkemmin paljastaa. Sen verran kuitenkin, että pian on edessä 24 tunnin juoksu, jossa hän yrittää parantaa entistä ennätystään, joka on 147 kilometriä. Toinen selkeä tavoite on jossain vaiheessa parantaa aikaa maratonissa. Juuri nyt pitää kuitenkin keskittyä elämiseen, ja parhaillaan on menossa muutto toiselle paikkakunnalle. Muutto suuntautuu naapurikuntaan Kauhajoelle. Iina Puskala on 43-vuotias kuuden lapsen äiti. Syntynyt Turussa, asunut 18 vuotta Karvialla, mutta on muuttamassa Kauhajoelle. Ammatiltaan lähihoitaja ja hevosyrittäjä. Harrastaa juoksemisen ja salilla käymisen lisäksi painia ja kuntonyrkkeilyä. Hän juoksi vuoden aikana maratonin joka päivä ja yhtenä päivänä kaksi. Keskittyy nyt enemmän arkeen, mutta tulevaisuuteen kuuluu edelleen myös juokseminen. ”Hevoset ja koirat ovat minulle erittäin tärkeitä. Kaksi omaa koiraa oli mukana juoksukavereinakin. Aina kun on vähän raskas olo, niin ei tarvitse tehdä muuta kuin vähän aikaa touhuta niitten kanssa ja kaikki muuttuu paremmaksi.”