Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Tulospalvelu

Matti Kassila -näyttely esillä Keuruun uimahallissa

Keuruun Haapamäellä vuonna 1924 syntyneen ja joulukuussa 2018 edesmenneen elokuvataiteen suurmiehen Matti Kassilan maineikas ura yltää kuudelle vuosikymmenelle. Kassila sai innostuksen teatterialalle Keuruulla sotakesänä 1943 kuvatusta Vaivaisukon morsiamesta. Hän työskenteli Varkauden Työväen näyttämöllä ja Helsingin Kansanteatterissa, mutta pian hän huomasi olevansa kiinnostunut näyttelijäntyötä enemmän ohjaajan mahdollisuudesta kertoa koko tarina. Kassila aloitti vuonna 1946 Suomi-Filmissä, jossa hän toimi muun muassa Valentin Vaalan kuvaussihteerinä ja lyhytfilmiohjaajana. Siirryttyään 1948 Suomen Filmiteollisuuden palvelukseen hän pääsi Edvin Laineen apulaisohjaajaksi. Vuonna 1949 Kassila ohjasi ensimmäisen pitkän elokuvan Isäntä soittaa hanuria . Varsinainen läpimurto oli vuonna 1951 valmistunut komediallinen jännityselokuva Radio tekee murron . Yksinään 1950-luvulla Kassila ohjasi 16 elokuvaa, joista tunnetuimpia ovat muun muassa Hilmanpäivät –komediaelokuva (1954), F.E. Sillanpään romaaniin pohjautuva Elokuu (1956), joka edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla, ja Lasisydän (1959), joka viittaa jo Ranskan uuteen aaltoon. 1960-luvun elokuvista muistetaan erityisesti Mika Waltarin t eksteihin pohjautuvat Komisario Palmu –elokuvat . 1970-luvun murroskauden jälkeen Kassila ohjasi muun muassa Hella Wuolijoen teksteihin perustuvan Niskavuori-elokuvan (1984) sekä F.E. Sillanpään Ihmiselon ihanuus ja kurjuus (1989), joka sai Ranskassa Rouenin Pohjoismaisilla elokuvajuhlilla 1989 pääpalkinnon ja yleisöpalkinnon. Viimeinen elokuva Kaikki pelissä , jonka myötä Kassila palasi kotimaisemiinsa, valmistui 1994. Tuottelias Kassila ohjasi kaikkiaan 33 näytelmäelokuvaa, noin 60 tv- ja dokumenttielokuvaa ja teattereissa 12 näytelmää. Ohjaus- ja käsikirjoitustyön lisäksi Kassila toimi taiteilijaprofessorina (1975 –1980) ja kirjailijana. Häneltä ilmestyi viisi teosta. Työn julkisesta arvostuksesta kertovat ohjaajan ja käsikirjoittajan seitsemän Jussi-palkintoa, Pro Finlandia -mitali 1995, Elokuvataiteen valtionpalkinto 2008, Betoni-Jussi -elämäntyöpalkinto 2011 ja professorin arvonimi 2011. Näyttely on kokonaisuudessaan ollut aikaisemmin esillä Keuruun museossa (2009), Vantaan taidemuseossa ja Elävän kuvan museossa Helsingissä sekä osittain Suomen Ranskan instituutissa Pariisissa. Näyttelyn ovat suunnitelleet, tekstittäneet ja toteuttaneet Keuruun museo sekä Maarit Hakkarainen , Hanne Rokkonen ja Orvokki Vääriskoski . Näyttely on avoinna Keuruun uimahallin aukioloaikoina. Lähde: Keuruun museo