Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Työharjoittelussa Suur-Keuruun toimituksessa

Tet-viikko eli työelämään tutustuminen alkoi tuttuun tapaan maanantaiaamuna 4. helmikuuta. Tällä kertaa työharjoittelupaikkanani on Suur-Keuruu. Luvassa olisi minulla ja muilla keuruulaisilla yhdeksäsluokkalaisilla viimeinen tetti yläasteella. Paikka on ennestään tuttu minulle, koska viime keväänä eli vuosi sitten kävin koulun kautta tutustumassa toimitukseen pienen ryhmän kanssa yhden päivän ajan. Työskentely ei kuitenkaan ole läheskään samanlaista kuin silloin viime keväänä. Tetin alussa ajattelin, että saisin pureuduttua paljon paremmin toimittajan tehtäviin tällä kertaa, onhan tässä kuitenkin aikaa varattuna työhön tutustumiselle enemmän kuin viimeksi. Aamut alkavat toimistossa rennosti teen siemailun ja sanomalehtien selailun muodossa. Kummitätini työskentelee täällä, joten juttelen satunnaisesti hänelle kahvipöydän ääressä ja myös sen ulkopuolella. Toki muillekin työntekijöille tulee jutusteltua, puheenaiheina tosin ovat lähinnä työasiat. Jo heti ensimmäisestä päivästä lähtien tuli huomattua, kuinka erilaisia persoonia toimistossa onkaan, joka on toki hyvä juttu. Kaikista työntekijöistä jäi minulle positiivinen kuva, josta olen tyytyväinen. Merkittävä osa päivistä kuluu tietokonetta näpytellessä ja tuolilla istuskellessa, mutta vaihtelua toi esimerkiksi kuvaus- ja haastattelukeikka tiistaiaamuna. Kuvienottoa tulee tehtyä myös aika paljon, tosin ihan vain omalla kännykällä. Työnteko on rentoa ja monilta osin täysin itsenäistä sekä hyvin rauhallista. On mukavaa saada työskennellä ilman juuri minkäänlaista häiriötä etenkin, kun on tottunut siihen, ettei esimerkiksi koulussa saa aina työrauhaa. Suur-Keuruu ei oikeastaan alun perin ollut minulle ensisijainen työnhakukohde. Minun oli tarkoitus hakea erääseen toiseen paikkaan, mutta selvisikin, ettei sinne ole mahdollista mennä työharjoitteluun kun vain syksyisin. Mutta Suur-Keuruu ei kuitenkaan ollut lainkaan huono vaihtoehto mielestäni, sillä koen toimittajan olevan yksi vaihtoehto tulevaisuuden ammatikseni. Minua on jo pienestä lähtien kiinnostanut itseni ilmaiseminen kirjoittamalla, erilaisten tarinoiden keksiminen ja niistä lukeminen. Haaveeni olisi, että pääsisin työhommieni perässä matkustelemaan ympäri maailmaa ja näkemään asioita, joita en olisi koskaan uskonut näkeväni. Esimerkiksi toimittajana voisin toteuttaa nämä unelmat. Pääsisin samalla tutustumaan uusiin ihmisiin ja heidän tarinoihinsa, mikä on minusta äärimmäisen kiehtovaa. Tässä vaiheessa nämä kyseiset ajatukset tuntuvat kyllä melko kaukaisilta. Mutta toisaalta ainahan sanotaan, että jos uskoo unelmiinsa, niin ne kyllä toteutuvat jossain vaiheessa, vaikka se hirveän kliseiseltä kuulostaakin. Voi olla että nämä haaveet toteutuvat vielä joku päivä, mutta ehkä erilaisessa muodossa kuin mitä vaikka nyt kuvittelen.