Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Tulospalvelu

Ylhävaaran aika jatkuu Rantasalmen Lehdessä

Talousneuvos Aarre Ylhävaara ehti elinvuosinaan perustaa peräti seitsemän paikallislehteä. Perheyrityksen perinne on kauimmin kestänyt 1966 perustetussa Rantasalmen Lehdessä, jonka toimitussisällöstä on vuodesta 1971 vastannut päätoimittaja Arto Ylhävaara . –Isän ammatti vaikutti luonnollisesti voimakkaasti henkilökohtaiseen ammatinvalintaani. Olinhan kiinnostunut niin toimituksen kuin kirjapainonkin tehtävistä jo alle kouluikäisestä lähtien. Ensimmäisen itsenäisemmän kosketuksen lehtityöhön sain pian Jyväskylään muuton jälkeen kesäharjoittelijana Hankasalmen Sanomissa, isäni perustama lehti sekin, Arto Ylhävaara kertoo. –Kesätoimittajan apulaisena kiertelin skootterilla pitkin pitäjiä kameran kanssa ja kehittelin negatiiveja pressulla pimennetyssä wc-tilassa. Kun isäni oli Suur-Keuruun Sanomista luovuttuaan perustanut Rantasalmen Lehden, aloimme suunnitella tälle oman toimitalon ja kirjapainon perustamista. Siinäpä sitä oli nuorelle miehelle työmaata. Ensimmäinen vuosi meni kirjapainon puolella työskennellessä. Pian työkuvioihin lisättiin myös toimituksesta vastaaminen. Jokainen ihminen on jutun arvoinen Samoin kuin edellinen polvi, myös seuraava jatkoi yrittämistä pariskuntana. Arto Ylhävaaran Mirja -vaimo hoiti aikoinaan useita eri tehtäviä kirjapainossa ladonnasta jälkikäsittelyyn ja vastaa yhä, 45 vuotta myöhemmin muun muassa ilmoitusvalmistuksesta, tilaajarekisteristä ja kirjanpidon valmistelusta. –Vaikka olemme jo olleet muutaman vuoden eläkkeellä, yhteistyö lehdessä jatkuu, Arto Ylhävaara myhäilee. Hyvänä eväänä edelliseltä polvelta on toiminut vinkki "jokainen ihminen on vähintään yhden jutun arvoinen". –Lähes viiden vuosikymmenen kokemuksella voi todeta, että tuo ohje on kyllä pitänyt erinomaisesti paikkansa. Jutunaiheita on aina riittänyt. Hyvä opetus on ollut myös isän ajatus, että paikallislehdestä katsoen joka ikinen kuntalainen on yhtä hyvän jutun arvoinen, Ylhävaara tähdentää. –Vaikka isäni saattoi joidenkin mielestä olla joskus turhankin tiukasti perinteissä pitäytyvä, hän oli samalla suorastaan innokas ottamaan vastaan uutta tekniikkaa. Niinpä oma kirjapaino perustettiin Keuruulle, vaikka lähes kaikki muut paikallislehdet painettiin suuremmissa kirjapainoissa. Samoin itäisen Suomen ensimmäisen offsetpainon perustaminen Rantasalmelle kertoo kiinnostuksesta kehitystä kohtaan. Rantasalmella painettiin Rantasalmen Lehden lisäksi parhaimmillaan myös Hankasalmen Sanomia, Hirvensalmen Sanomia sekä Heinäveden Lehteä. Vielä 1990-luvulle asti elettiin voimakasta "osta omasta pitäjästä"-aikaa. Pienilläkin paikkakunnalla oli useita palveluntarjoajia ja liikkeiden keskinäistä kilpailua. Niinpä Rantasalmellakin julkaistiin reilun vuosikymmenen ajan kerran viikossa ilmestyvän paikallislehden lisäksi myös joka viikko ilmestyvää ilmaisjakelulehteä. Oma kirjapaino toimi 40 vuotta, kunnes 2010 kirjapainon kalusto myytiin ja ovet suljettiin. Koska jatkajaa ei löytynyt, myös lehtiperheen pieni kuopus Hirvensalmen Sanomat lakkautettiin. Vastuullista journalismia tarvitaan Päätoimittaja ArtoYlhävaara on nähnyt paikallislehdistön ja koko median toimintaympäristön muuttuvan voimakkaasti. Kun lehtiä aikoinaan perustettiin, oli pienissäkin pitäjissä elämää ja elinkeinoelämää. Tämän jälkeen muuttoliike Etelä-Suomeen on kiihtynyt. Muuttotappioalueiden kunnista useimmat ovat menettäneet väkilukuaan puolessa vuosisadassa yli puolet. –Enää ei ole monia isiä ja äitejä, jotka tilaisivat kotiseudun lehden lähes kymmenelle maailmalle lähteneelle lapselleen. Samaan aikaan nettimaailma sometuksineen vie ihmisten aikaa ja muuttaa tehokkaasti lukutottumuksia. Printtimedialla on kiistatta oma lukijakuntansa, mutta lehtien ongelmana on se, että ilmoittajamäärät ovat vähentyneet, eivätkä jäljellä olevat tilaajat voi maksaa erotusta, jonka poistuneet ilmoittajat ja tilaajat aiheuttavat, Ylhävaara toteaa. Omat ongelmansa tuottaa myös lehtien jakelu. Erityisesti haja-asutusalueilla postin palvelu on heikentynyt viime vuosina. –Kun posti poisti kirjeistä ykkös- ja kakkosluokat, ne siirtyivät tavallaan lehtien jakeluun. Omalle lähialueelle lehti luvataan seuraavaksi päiväksi ja kauemmaksi kahdessa päivässä. Valitettavasti tämäkin palvelu ontuu nykyisin pahasti. Valituksia lehden perillemenosta tulee säännöllisesti joka viikko ja myös tilausten perumiset epävarman perilletulon vuoksi ovat nyt karua arkipäivää. –Kaiken mediamyllerryksen ja helposti vihapuheeksikin kääntyvän sometuksen rinnalla tarvitaan vastuullista journalismia, niin valtakunnallisella kuin maakunta- ja paikallistasolla.Vaikka netti tarjoaakin tehokasta vaihtoehtoa niille, jotka oppivat sitoutumaan oman lehden sivujen vakiokävijöiksi, se ei koskaan ole sama kuin sormissa mukavasti kahiseva paperilehti. Koska lehtikuolemat ovat lähivuosina ikävää realismia, toivotaan, että siinä vaiheessa lehtien yhteistyö jatkaa edes jollain tavalla myös oman alueen asioiden kertomista toimittajien päätteiden välityksellä.