Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Aarre Ylhävaara perusti Suur-Keuruun Sanomat

Suur-Keuruu -lehden historia juontaa juurensa vuoteen 1949, jolloin Aarre ja Aino Ylhävaara sekä Arvo Aarikka perustivat Keuruulle paikallislehtiyhtiön. Ensimmäinen Suur-Keuruun Sanomien näytelehti ilmestyi 5. helmikuuta 1949. Lehden päätoimittajaksi tuli huhtikuussa 1949 Aarre Ylhävaara, joka jatkoi työtään Keuruulla vuoteen 1966. Aarre Edmond Ylhävaara (vuoteen 1944 Ylenius) oli Pihlajaveden kanttorin, Edmond Yleniuksen poika. Edmond ja Helmi Yleniuksen perhe oli muuttanut Pihlajavedelle 1925, jolloin Lemun pitäjässä syntynyt Aarre-poika oli viisivuotias. Nuoruusvuosinaan Aarre Ylhävaara ehti työskennellä niin maataloudesssa, teollisuusalan harjoittelijana kuin käsityöalallakin. Hän harkitsi myös kirkkomuusikon uraa ja hoitikin sittemmin lehtityönsä ohessa kanttorin tehtäviä muun muassa Haapamäellä ja Suolahdessa. Perustietoutta hän kasvatti itseopiskelulla. Lehtialan tehtäviin Aarre Ylhävaara hakeutui 23-vuotiaana. Aluksi hän toimi sanomalehti Sisä-Suomen ilmoitusasiamiehenä ja hoiti lehden levikkiasioita 1943-45. Alan mahdollisuudet oivaltanut Ylhävaara perusti elämänsä aikana kahdeksan lehteä, joista ensimmäinen oli Jyväskylässä 1943-45 ilmestynyt hengellinen aikakauslehti Kotivalo. Aikavälillä 1945-1981 Ylhävaara perusti Suur-Keuruun Sanomien lisäksi paikallislehdet Ala-Keitele, Karstulan Seudun Sanomat (Viiden Kunnan Sanomat), Hankasalmen Sanomat, Rantasalmen Lehti, Heinäveden Lehti ja Hirvensalmen Sanomat. Ylhävaara vastasi myös lehtiensä taloudenhoidosta. Keuruun Haapamäelle hän perusti 1950 paikkakunnan ensimmäisen kirjapainon, josta tuli paikallislehden sisarliike. Aikalaiset muistavat Ylhävaaran lehtimiehenä, jolle työ oli ”henki ja elämä”. Hän omistautui perustamilleen lehdille aikaansa ja vaivojaan säästämättä. Opettaessaan lehtialaa nuoremmilleen hän painotti ehdotonta rehellisyyttä, tasapuolisuutta ja täsmällisyyttä. Sama ehdottomuus leimasi myös Ylhävaaran perusarvoja: hengellisyyttä ja isänmaallisuutta. Vapaa-aikanaan hän oli mukana muun muassa sotainvalidien ja yrittäjäjärjestöjen työssä sekä useissa kuoroissa. Ylhävaara oli 1945 perustamassa Pitäjänlehtien Liittoa, eli nykyistä Paikallislehtien Liittoa. Suomen Sanomalehtimiesliiton jäsen hän oli vuodesta 1947. Tasavallan presidentti myönsi Aarre Ylhävaaralle talousneuvoksen arvon 1978. Eläkkeelle hän jäi muodollisesti 1980, minkä jälkeen hän kuitenkin vuoden kuluttua perusti vielä yhden lehden, Hirvensalmen Sanomat. Jyväskylän maalaiskunnassa asunut Aarre Ylhävaara menehtyi kotonaan tammikuussa 1983. Viimeisen elinpäivänsä hän vietti Hirvensalmen Sanomien toimitustyömaalla.