Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Suur-Keuruulla vakituinen lukijakunta Floridassakin – Ellen Uuranniemeltä lämpimät terveiset etenkin entisille oppilaille

Kesäkuussa 1998 nousin lentokoneeseen Jyväskylän lentokentällä, ja laskeuduin aamuvarhaisella Thomasvilleen Georgiaan, Amerikan syvään etelään. Siitä lähtien olenkin sitten asunut Amerikassa, pian 21 vuotta. Olin toki käynyt Amerikassa monta kertaa ennen muuttoani, ensimmäisen kerran vuonna 1964. Linja-autoyhtiö Greyhoundin kortilla sai matkustaa rajattomasti tietyn ajan. Ensimmäisellä linja-automatkallani kuljettaja pisti minut etupenkkiin. Autossa oli teksti: ”Puhuminen kuljettajan kanssa kielletty”, mutta kuljettaja osoittautui itse hyvin puheliaaksi kertoen olevansa varsinaiselta ammatiltaan opettaja. Hän oli lähtenyt lisäansioita hakemaan linja-autokuskina, opettajien palkat kun ovat kautta aikojen olleet alhaiset, ja monet opettajat vaihtoivat alaa Olin noussut linja-autoon Bostonissa, josta oli lyhyt matka tapaamaan ystävääni Aire-Maija Schwannia. Bostonissa riitti ohjelmaa, Bostonin sinfoniaorkesteri, Amerikan Expo-näyttely, Boston Pops jne. Thomasville oli kukkien kaupunki, joka kevät siellä vietettiin Ruusu Festivaalia paraateineen, koulut ja monet yritykset pitivät vapaapäivän. Sieltä muutin Floridan pääkaupunkiin Tallahasseehen. Matkani jatkui Hypoluxoon Floridaan. Hypoluxo on intiaanien kielellä ”paljon vettä ympärillä, ei pääse pois”. Muutin sen jälkeen omaan tilavaan ja mukavaan talooni Boynton Beachiin. Talo oli edesmenneen Kyösti Pekkalan mielestä ”liian iso yhdelle hengelle”. Amerikassa uudestaan opettajaksi Tuli sitten sellainenkin vaihe, että jouduin taas opettajaksi. Vuorineuvos Paavo Suominen, ahkera Floridan-kävijä, puhui minut useiden käyntien ja puheluiden tuloksena englanninkielen opettajaksi Floridan suomalaisalueen kielikouluun jo nyt 70 vuotta täyttäneelle Suomi-talolle. Vähän pelotti ryhtyä opettajaksi niin monen vuoden jälkeen, mutta lupauduin hommaan yhdeksi lukukaudeksi. Oppilaat olivat niin mukavia, että yksi lukukausi muuttui useammaksi. Kerronpa vielä yhden mukavan jutun. Lake Worthin suomalaisessa kirkossa oli ennen aikaan turistipappiohjelma, jonka puitteissa pappi Suomesta vieraili kirkossa kuuden kuukauden ajan. Oli kauniiden joululaulujen iltatilaisuus. Otin nuorta pappia hihasta kiinni ja kysyin ”Oletko sinä Keuruulta?” samalla esitellen itseni. Pappi, Vesa Tuominen, huudahti: ”Hei, täällä on minun englanninopettajani!” Nyt olen asunut Boca Ratonissa useamman vuoden. Ensimmäiseen asuntooni kuului sauna ja uima-allas, nykyisin asun rauhallisen ”kanaalin” varrella, missä on mukava kävellä, pyöräillä ja ulkoiluttaa koiraa. Kanaalissa uiskentelevat hanhet, jalohaikarat, ibis-linnut, sorsat ja iguanat, joita en ollut ennen nähnytkään. Kotini on nyt niin lähellä Presidentti Donald Trumpin Mar a Lagoa, että saatan kuulla hänen lentokoneensa laskeutuvan sinne, kun hän tulee Floridassa käymään. Lukijaläheinen ja asiallinen lehti Suur-Keuruun Sanomat olen tilannut tänne Amerikkaan jo 90-luvulta lähtien, ja sitä lukevat minun lisäkseni monet lähelläni asuvat suomalaiset. Mielestäni Suur-Keuruun Sanomat paranee koko ajan. Leikkelen kansiooni kuvat ja kirjoitukset tutuista henkilöistä, etenkin entisistä oppilaistani. Lehti on lukijaläheinen, mutta samalla myös asiallinen. Viime aikoina etenkin upeat kansikuvat ovat ilahduttaneet. Keep up the good work! Lämpimät terveiset kaikille tutuille, erityisesti entisille oppilaille, ja mukavaa kevättalvea kaikille muillekin! Ellen Uuranniemi