Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Tulospalvelu

Talvimyrskyskenaario on Keski-Suomen riskiarvioista ajankohtaisin juuri nyt - muita uhkia on toistakymmentä

Keski-Suomen pelastuslaitos laati ja julkaisi helmikuun alussa Keski-Suomen oman riskiarvion, yhdessä kansallisen riskiarvioinnin kanssa, ja ajankohtaisimmaksi uhaksi nousi mahdollinen paha talvimyrsky, jonka seurauksena voi nopeasti tulla sähkökatkoja ja lämpöenergian jakelukatkoja sekä vedenjakelun, logistiikan ja vesihuollon häiriöitä. –Pakkasjaksolla asunnot jäähtyvät nopeasti ja jos tietoliikenne tai matkapuhelin ei toimi, ulkopuolelle ei välttämättä saada yhteyttä. Tuolloin huolenaiheena ovat erityisesti yksin asuvat ikäihmiset. Myös kotihoidon ruokapalveluiden tai turvapuhelimien varassa olevat kotipalvelun asukkaat ovat nopeasti pinteessä, kertoo suunnitelman koostamisesta vastannut maakunnallisen varautumisen vastuuvalmistelija Jarkko Jäntti . Mutta, talvimyrsky oli vain yksi skenaario yhteiskunnan toimintaa uhkaavista tapahtumista. Riskiarvioinnissa keskityttiin Keski-Suomen alueelle ominaisten uhkien ja häiriötilanteiden analysoimiseen ja se tehtiin varautumisen kehittämiseen perustetussa Keski-Suomen turvallisuus- ja valmiustoimikunnassa. Mukana arviointiryhmässä oli edustajia Keski-Suomen pelastuslaitokselta, Sisä-Suomen poliisista, Keski-Suomen ELY-keskuksesta, Keski-Suomen kunnista, puolustusvoimilta, elinkeinoelämän huoltovarmuusorganisaatiosta, Suomen Punaiselta Ristiltä, seurakunnalta, Keski-Suomen liitosta, Ilmasotakoulusta ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä. –Esimerkiksi kuivuudesta saimme kokemuksia viime kesänä ja ukkosmyrskyjen ja niihin liittyvien tuulien voimasta nähtiin muutama vuosi sitten valitettava esimerkki Uuraisten leirintäalueella. Raideliikenteen onnettomuudestakin meillä on kokemusta samoin kuin räjähdysvaarasta Vihtavuoren räjähdeainetehtaalla. Myös henkilöjoukkoon kohdennettuja väkivallantekoja on valitettavasti nähty esimerkiksi Jyväskylän pääkirjastolla. Nämä vaikuttivat riskien toteutumisen todennäköisyyteen ja siten sijoitukseen alueellisella listalla, Jäntti kertoo arvioinnin tekemisestä. Uhkamalleja riskiarviossa tunnistettiin yhteensä kolmetoista. Talvimyrskyskenaarion lisäksi esille mahdollisina kriisitilanteina nousivat ukkosmyrsky, laaja ja pitkäkestoinen vedenjakeluhäiriö yhdistettynä kuivuuteen, vakava raideliikenteen onnettomuus, kemikaali- tai räjähdysonnettomuus vaarallisia aineita käsittelevässä teollisuuslaitoksessa ja vakava henkilöjoukkoon kohdennettu väkivallanteko. Useampi yhtäaikainen yli 10 hehtaarin metsäpalo ja vakava pienkoneen lento-onnettomuus arvioitiin useammin kuin kerran 10 vuodessa tapahtuviksi. Näiden seurausvaikutukset jäävät onneksi yleensä paikallisiksi. –Toki esimerkiksi koko maata koskevalla influenssapandemialla tai maahamme kohdistuvalla sotilaallisella hyökkäyksellä on välitön vaikutus asukkaidemme hyvinvointiin ja palveluihin. Tilanteet ovat kuitenkin tuolloin koko maata koskevia, joten niitä ei erikseen nostettu esille maakuntaa koskevassa alueellisessa arvioinnissa. Pois jättäminen ei tarkoita sitä, ettemmekö varautuisi myös kansallisesti tunnistettuihin uhkiin, Jarkko Jäntti toteaa. Tulokset riskiarvioinnista on toimitettu tiedoksi maakunnan varautumisesta vastaaville toimijoille ja tulosten käsittely jatkuu myös arvioinnin tehneessä Keski-Suomen turvallisuus- ja valmiustoimikunnassa. Arvion ohjaamana ryhdytään organisaatiokohtaisesti tarkastelemaan tarvetta valmius- ja varautumissuunnitelmien päivittämiseen. . Yhteisessä työryhmässä tullaan käymään suunnitelmat läpi tunnistettujen uhkien osalta. Näin varmistetaan, että eri toimijoilla on tieto siitä, miten Keski-Suomen kokonaisvarautuminen on hoidettu ja mitä asioita voidaan yhdessä vielä parantaa. Kansallinen riskiarviointi, jonka pohjalta Keski-Suomen oma arviointikin tehtiin, valmisteltiin sisäministeriön johdolla yhdessä ministeriöiden ja muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa, ja työtä ohjasi turvallisuuskomitea. Se kattaa kaksikymmentä erilaista uhkamallia tai häiriötilannetta, jotka arvioinnissa todettiin mahdollisiksi Suomessa ja joilla toteutuessaan on laajaa kansallista merkitystä. Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi informaatiovaikuttaminen, terroristinen isku tai ilmastonmuutoksesta aiheutuvat häiriöt.