Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Tulospalvelu

Supijahti säilyy vastakin metsästäjien käsissä– Haitalliset vieraslajit muuttumassa riistalajeista rauhoittamattomiksi

–Vieraslajeista Suomen luonnossa voi sanoa erityisesti sen, että vaatimukset niiden päiviltä päästäjille eivät ole muuttumassa. Tarpeetonta kärsimystä ei saa aiheuttaa millekään eläimelle, tiivistää Keuruun Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Timo Pessinen . Tämä asia ei ole muuttumassa, vaikka Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä lakiesitys, jonka tarkoituksena on poistaa metsästyslain pyyntirajoitusten piiristä haitallisiksi vieraslajeiksi EU:ssa tai kansallisesti luokitellut supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu. Muutosten on määrä tulla voimaan ensi maaliskuussa. Lain muutos siirtäisi lajit riistaeläimistä rauhoittamattomiksi lajeiksi. Tämä mahdollistaisi joissakin tapauksissa eläinten pyydystämisen ja tappamisen ilman metsästäjätutkintoa ja siihen kuuluvaa osaamista. Maa- ja metsätalousministeriön lausunnoille lähettämä metsästysasetus taas muun muassa poistaisi piisamin pesimärauhan sallien piisamien pesien tuhoamisen, vaikka pesässä olisi poikasia. Myös poikasten kanssa olevien supikoirien, minkkien, pesukarhujen ja rämemajavien rauhoitusaika poistuisi. Rauhoittamattomia eläimiä saa voimassa olevan lainsäädännön mukaan tappaa esimerkiksi myrkyllä tai sähköllä. Käsittelyssä oleva lakimuutos antaisi tähän kyseessä olevien lajien kohdalla poikkeamismahdollisuuden erillisellä asetuksella, mutta mahdollisuutta ei myönnettäisi kohteena olevien eläinten hyvinvointisyistä. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY vaatii, että eläimille paljon kärsimystä aiheuttavien keinojen käyttö kielletään yksiselitteisesti jo lakitasolla. Aselait ja eläinsuojelulaki ennallaan –Metsästyslain lisäksi villien eläinten lopettamista koskevat myös aselain ja eläinsuojelulain määräykset. Tämä tarkoittaa, että vastaisuudessakaan kuka tahansa ei voi missä tahansa ja miten tahansa pyytää ja surmata villieläimiä, ei myöskään haitallisia vieraslajeja, tulkitsee Timo Pessinen. –Jos metsästyslain muutos tulee voimaan, jokainen maanomistaja tai metsästysoikeuden haltija voi pyytää esimerkiksi loukulla rauhoittamattomiksi luokiteltuja supikoiria. Eläinsuojelulain mukaan elävänä pyytävä loukku on koettava vuorokauden kuluessa. Tällöin eläimen lopettajaa koskevat lakimuutoksen jälkeenkin samat vaatimukset kuin nyt: käytännössä hänellä on oltava metsästäjätutkinto, aselupa ja ase, havainnollistaa Pessinen. Esimerkiksi hukuttaminen, lyömä- ja sähköaseiden käyttö tai myrkyt ovat lopettamisessa kiellettyjä. Toisen maalta ei vastaisuudessakaan saisi ilman metsästysoikeutta pyydystää rauhoittamattomia lajeja. Lisäksi jos vieraslajinen eläin käy loukkuun kaava-alueella, ei ampuma-asetta voi yleisen turvallisuuden takia käyttää, paitsi viranomaisen luvalla. –Turvallisuusvaatimukset ja aselait ovat kiristyneet. Suunta on hyvä, sillä näissä hommissa maltti on valttia, sanoo Pessinen. Vieraslajeja pyydetään aktiivisesti –Supikoira tuhoaa metsäkana- ja sorsalintujen pesiä ylivoimaisesti eniten. Raadonsyöjänä se kantaa tauteja, kuten rabiesta. Vahva minkki taas syrjäyttää luontaiset pienet näätäeläimet, eli vesikon. Rämemajavat aiheuttavat merkittävimmät taloudelliset vahingot patoamalla vesiä, jotka nousevat metsiin ja paikoin pelloillekin, kuvailee Pessinen haittalajien vaikutuksia Keurusseudulla. Hän on tyytyväinen että seudun metsästysseuroista löytyy entistä enemmän pienpetojen pyytäjiä, myös nuoret ja naisetkin ovat innostuneet. Laillisia ja toimivia välineitä näiden eläinten pyyntiin ovat muun muassa loukut, heti tappavat raudat, ruutiaseet, pienoiskivääri, haulikko sekä metsästysjousi. –Myös pienpetojen pyyntiin täytyy panostaa ja opetella uutta. Tarvitaan asianmukaiset välineet, taitoa ja tietoa saaliseläimen elintavoista. Myös koirasta on iso apu, sanoo Pessinen. –Henkilökohtainen mielipiteeni on, että jokainen eläinlaji tarvitsee ainakin kuukauden pesintärauhoitusajan. Uskon että suurin osa metsästäjistä on tästä samaa mieltä, lausuu Pessinen. Piisami on käynyt harvinaiseksi Keurusseudun Luonnonystävät ry:n puheenjohtaja Jouko Pihlainen on samoilla linjoilla. Hänestä minkin ja supikoiran pyyntiä rauhoitusaikojen ulkopuolella pitäisi tehostaa kannusteilla, joissa metsästysjärjestöt ovat avainasemassa. Piisami puolestaan on käynyt harvinaiseksi, Pihlaisen mielestä sitä ei kannata pyydystää eikä pesiä hävittää. –Supikoira taas on nopeasti lisääntyvä pienpeto, sen häkkipyynti ja koirametsästys ovat hyviä keinoja vähentää kantaa. Pesäpoikasaikaan metsästystä ei pidä sallia ja poikasten kanssa olevien emojen tappamista en hyväksy minkään lajin osalta. Metsästyskortti on tarpeen myös pienpetojen hävittäjillä. Pyydetyille eläimille ei tule tuottaa ylimääräistä kärsimystä, näkee Pihlainen. Lähde: Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY