Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Koti ja koulu siirtävät kulttuuriperinnön lapsille

Keuruun museo toteutti syyslukukaudella Haapamäen yhteiskoulussa paikalliseen kulttuuriperintöön liittyvän hankkeen. Sen päätökseksi järjestettiin Riihon majatalolla opettajille ja koulunkäynnin ohjaajille oma työpaja, johon oli saatu vetäjä Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seurasta. Erityisasiantuntija Ira Vihreälehto kertoi kulttuuriperinnön hyödyntämisestä opetuksessa. –Lapsella on oikeus kokea kulttuuria monin eri tavoin. Lapsi voi vierailla kulttuurikohteissa, tulkita ja muokata kulttuuria sekä tuottaa sitä itse. Näin kasvetaan ja liitytään ympäröivään kulttuuriin sen aktiiviseksi ja yhteisölliseksi jäseneksi, Vihreälehto muistutti. Tähän liittyi Keuruun museon Haapamäen rautatieläistaajama – opitaan kulttuuriperinnöstä lapsen näkökulmasta -hanke, joka esitteli yhteiskoulun kaikille luokille seudun perinnettä. Rautatiekulttuurin ohella tutustuttiin katukuvan muutokseen, kouluruokailuun, maa- ja metsätalouteen alueella sekä seudun kirjailijoihin. Mukana toteutuksessa oli paikallisia asiantuntijoita ja yhdistyksiä. Hankkeen tuloksena tuotetaan opetuspaketteja alueen kulttuuriperinnöstä koulujen käyttöön. Perintö esiin lapsia kiinnostavasti Vihreälehto toi esille muualla maassamme järjestettyjä toteutuksia siitä, kuinka kulttuuriperintöä voidaan tuoda esille lapsia ja nuoria kiinnostavalla tavalla. Samalla hän muistutti, että kulttuuriperintöön liittyvät sosiaaliset, aineelliset ja kulttuuriset voimavarat siirtyvät sukupolvelta toiselle vain, mikäli myös perheissä tehdään niihin liittyviä asioita. Vanhempien ja isovanhempien rooli on tärkeä. Kulttuuriperintökasvatuksen avulla kotiseutuun kiinnittyminen vahvistaa lasten ja nuorten sosiaalista ja kulttuurista identiteettiä. Sen avulla on mahdollisuus rakentaa lapsen osallisuutta yhteisönsä ja yhteiskunnan jäsenenä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Päätöstyöpajassa opettajat pohtivat, mikä on heille itselleen merkityksellistä kulttuuriperintöä. Esille nousivat muun muassa marjastus, metsässä liikkuminen, kalastus, varpajaiset, rotinaperinne, pääsiäiskokko, elokuvien teko Haapamäellä, maaseutumaisema rakennuksineen sekä mattojen kudonta ja järvessä peseminen. Elävää perintöä tallentaen Museovirasto ylläpitää maassamme Elävän perinnön luetteloa, jossa on tällä hetkellä yli 120 perinnettä. Niiden tunnistaminen ja tallentaminen ovat osa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimusta. Opettajilta kyseltiin, mitä paikallista perinnettä voisi luetteloon ehdottaa. Esille tulivat rautatiekulttuuri, talvisodan pommitusten jäljet Haapamäellä sekä Entisten nuorten bileet ja Karhunsoutu-tarinasta ideansa saaneet erilaiset tuotokset. Vihreälehto muistutti myös maamme seitsemästä Maailmanperintökohteesta, jotka ovat mainioita retkeilykohteita. Lähimmät ovat Petäjäveden vanha kirkko ja Korpilahdella sijaitseva Struven ketjun kolmiomittauspiste. Opettajilla on myös mahdollisuus saada koulutusta Kipinöitä kulttuuriperintöön -koulutuskokonaisuuden kautta. Aineeton kulttuuriperintö on elävää perinnettä, joka on läsnä ihmisten arjessa. Museovirasto on ehdottamassa ensimmäisenä suomalaisena kohteena Elävän perinnön luetteloon saunomista maaliskuussa 2019. Seuraavaksi aiotaan ehdottaa kaustislaista viulunsoittoa. Kulttuuriperintökasvatuksen seura on vuonna 2006 perustettu kansalaisjärjestö, jonka taustalla ovat Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Museovirasto ja Ympäristöministeriö. Seuran Kulttuurivoltti -hanke (2015) sai viime vuonna EU:n Europa Nostra -kulttuuriperintöpalkinnon. Sen avulla on saatu kuntiin kulttuurikasvatussuunnitelmia. Keuruulla jo vuodesta 2013 käytössä ollut kulttuurikasvatussuunnitelma on nimeltään Kulttuuriportaat. Kulttuuriperintökasvatus paikallisen kulttuurin huomaamista, kulttuuri-identiteetin tukemista, monimuotoisuutta ja eri kulttuurien vuoropuhelua sekä kansainvälisyyskasvatusta. Niiden myötä rakennetaan siltoja sukupolvien välille. Myös rakennus- ja luonnonperintökasvatusta sekä kulttuuriperinnön ja –ympäristön vaalimista. Kulttuuriperintökasvatusta toteutetaan esimerkiksi historiakerhoissa, joissa tutustutaan alueiden omaan historiaan lautapelien, geokätköilyn, tarinoiden, vanhojen sanomalehtien, ruuan, taiteen, arkkitehtuurin, teatterin, vanhojen esineiden tai elokuvien muodossa. Jyväskylässä ja Kuhmoisissa nuoret ovat toteuttaneet mobiilireittejä museoiden Seinätön museo-alustalle. "Lapsi voi vierailla kulttuurikohteissa, tulkita ja muokata kulttuuria sekä tuottaa sitä itse." Ira Vihreälehto