Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Palkittu elämäntyö lasten hyväksi

Liisa Arola-Lamminmäen sydän on sykkinyt lastensuojelutyölle yli 30 vuotta. Hän avasi puolisonsa Antero Lamminmäen kanssa Keuruun ja Mänttä-Vilppulan rajoilla sijaitsevan maatilansa turvattomille lapsille vuonna 1983. Suurin osa heillä asuneista viidestätoista lapsesta oli kehitysvammaisia tai muutoin erityishoitoa tarvitsevia. Liisa Arola-Lamminmäki päätyi mukaan Pelastakaa Lapset ry:n toimintaan, kun Keuruulta etsittiin loma- ja tukiperheitä 1988. Palojärven maatilalla lomaili sittemmin kymmeniä lapsia. Pelastakaa Lapset Keuruun osaston puheenjohtaja Anneli Pienimäki ja rahastonhoitaja Pirjo Rossi ojensivat viime sunnuntaina Liisalle kultaisen ansiomerkin työstään lasten hyväksi Keuruulla. Puheenjohtaja listasi mitalin saajan ansioita: – Keuruun Pelastakaa Lapset ry perustettiin 1992 Liisan aloitteesta, ja hän toimi yhdeksän vuotta yhdistyksen puheenjohtajana. Liisa myös etsi ja koulutti Keski-Suomeen loma- ja tukiperheitä. Sen lisäksi hän koulutti uusia sijais- ja adoptiovanhempia tehtäväänsä ja veti koululasten iltapäiväkerhoa Mäntässä. Lapista kotoisin oleva nainen toimi ennen avioitumistaan Mäntässä päiväkodin johtajana sekä kehitysvammaisten päivähuoltolan ohjaajana. Hän on koulutukseltaan lastentarhanopettaja ja kehitysvammahoitaja. Sijaislapset tulivat Palojärven tilalle Lamminmäen perheeseen kaupunkien ja kuntien sijoittamina. – Kohtasin noina vuosina käsittämätöntä pahuutta, jonka uhreiksi monet lapsista olivat kodeissaan joutuneet. Näin myös, miten rakkaus, selkeät rajat, maaseudun rauha ja kotieläinten kanssa touhuaminen korjasivat lasten sielun vammoja, Liisa kertoo. Pisimmillään eräs sijoitetuista lapsista asui Lamminmäillä 17 vuotta. Muutamille jo aikuistuneille lapsille Liisa on edelleen ainoa läsnä oleva sukulaisten korvike ja äiti. Liisa organisoi aikoinaan myös avustuskuormia Pietariin ja Karjalaan sekä järjesti isoja lastentapahtumia ja konsertin varainhankintaan. Kaiken lisäksi Liisa etsi vapaaehtoisia miehiä ystäviksi yksinhuoltajaäitien pojille. Laulua harrastava nainen esiintyi viitisen vuotta sitten Perhehoitoliiton musikaalissa Keinu . Liisa halusi järjestää pienimuotoisen juhlatilaisuuden arvomerkin tiimoilta kotonaan vuonna 2010 menehtyneen rakkaan puolisonsa kunniaksi. – Ilman Anteron suostumusta ja panosta ei tällainen elämäntyö olisi voinut olla mahdollista. Siinä matkassa sitten syntyivät ja kasvoivat omatkin kolme poikaamme, kertoi Liisa, jonka elämään kuuluvat eläkepäivinä musiikkiharrastukset, kudonta, hallitustyöskentely Pelastakaa Lapsissa sekä aktiivinen toiminta seurakunnassa.