Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Vaalikone

Piltzun ploki: Oikeaa vai näennäistä luonnon säästämistä?

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, millaisen maailman jätät tuleville sukupolvillesi? Kysymys on aina yhtä aiheellista esittää niin kansainvälisille politiikan toimijoille, yritysjohtajille ja muille rahan perässä juoksijoille kuin myös sille ketjun perässä olevalle tavalliselle kadun tallaajalle. Yllätyin nimittäin itse tanskalaisen tutkimuksen tuloksista, jossa muovipussi todettiin ekologisesti paremmaksi vaihtoehdoksi, kun sitä verrattiin kangas- tai biohajoaviin muovipusseihin ja niiden koko elinkaareen valmistuksesta uusiokäyttöön. Tutkimuksessa asiaa oli perusteltu muun muassa sillä, että esimerkiksi puuvillaisen kangaskassin valmistaminen kuluttaa paljon resursseja ja energiaa. Jos muovipussia uusiokäytetään vaikkapa roskapussina, pitäisi kangaspussia käyttää vastaavasti 7 000 kertaa, jotta sen hiilijalanjälki pysyy samana. Sitä luonnon säästämistä on niin monenlaista. Kauppa- ja markkinamiehet osaavat asiansa. Aikoinaan yritettiin myydä kylpyhuoneen vesipisteisiin vedenvirtausta kuristavia, muovisia suuttimia, joiden tarkoituksena oli säästää vettä. Ajatuksena hyvä. Mutta veden väheneminen aiheutti sen, että muun muassa wc-pyttyyn jäivät "jarrujäljet", jotka jouduttiin huuhtomaan pois suuremmalla määrällä pesuainetta. Siinä se säästö sitten oli, kun pesuaineita joutui ostamaan enemmän. Mikä kuormitus pesuaineilla on luontoon, voi jokainen arvailla. Muovi on huono asia luonnossa. Siitä tuskin kukaan on eri mieltä. On laskettu, että maailman merissä kelluu yli 250 000 tonnia muoviroskaa. Siitä huolimatta, että muovi on monella eri tapa helpottanut ihmisen elämää ja mahdollistanut nykyisen elintason, sen päätyminen vesistöihin, maaperään ja eläimiin on vaarallista. Ravintoketjun päässä on luomakunnan kruunu, ihminen, joka sotkee ja tuhoaa näin elinympäristöään. Puut, jotka sitovat hiilidioksidia ja joiden kaadoista Keuruun keskustassa nousee joka kerta kauhea hulabaloo, ovat uusiutuvia. Puuta kerätään lämpöenergiaa varten, sahateollisuuteen, rakennusteollisuuteen ja niin edelleen. Siis paino sanalla kerätään. Niin on kerätty nyt ja aina. Onneksi nyt Keuruullakin alkaa muovinpakkausten kerääminen. Se on mielestäni oikeaa säästämistä. Vaikka muovijätettä joudutaan kuljettamaan yhdyskuormien ja linjojen voimin Riihimäelle saakka poltettavaksi ja jatkojalostettavaksi, muovinkeräys kannattaa. Muovi itsessään ei ole vaarallista, mutta sen päätyminen luontoon on. Itse olen tehnyt päätöksen, että pyrin aina kuin mahdollista ostamaan tänä vuonna lähiruokaa ja luomutuotteita. Olkoon se minun ensimmäinen porras sille tasolle, jossa pohdin, millaisen maailman jätän tuleville sukupolville. Ostopäätökseni ei ole muilta kuluttajilta pois.