Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kansanvallan yhä vain syvenevä harha

Juuri alkanutta uutta vuotta voisi perustellusti kutsua vaalivuodeksi sanan varsinaisessa merkityksessä. Uusi vuosi kohentaa kansalaisten asemaa. Kansa on tänä vuonna vallan kahvassa, ja tämä olisi hyvä muistaa. Jokainen ääni on tärkeä, vaikka sitä on välillä vaikea käsittää. Vaaliruletin aloittaa 14.4. pidettävät eduskuntavaalit. Heti perään kuukauden kuluttua tästä kaikki EU-maat äänestävät 23.–26.5. uuden EU-parlamentin. Eduskunnan 17.8.2018 antaman lausuman perusteella maakuntavaalit on tarkoitus järjestää EU-vaalien yhteydessä sunnuntaina 26.5. Tämä tuskin toteutuu. Tiedämme antiikin kreikkalaisten keksineen demokratian. Ateenassa vapaat miehet keskustelivat yhteiskunnan kysymyksistä ja tekivät poliittiset päätökset äänestämällä. Tämän kautta Kreikka antoi kansanvallalle myös nimen. Demos tarkoittaa suomeksi kansaa ja kratos valtaa. Eurooppalaisen demokratian voidaan katsoa syntyneen Ranskan suuressa vallankumouksessa vuonna 1789, kun Ranskaa vuosisatoja kestänyt monarkkia kaatui julistaen vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa. Uusi-Seelanti antoi naisille ensimmäisenä äänioikeuden. Australiassa nainen sai äänestää vuonna 1902 lähtien. Aina äänioikeus ei kuitenkaan tarkoittanut vaalikelpoisuutta. Suomi kolmantena maailmassa antoi vuonna 1906 naisille äänioikeuden ja samalla salli naisen asettua ehdolle vaaleissa. Nyt kuitenkin demokratia on syvässä kriisissä. Demokratian kehdossa Ranskassa mellakat ovat riistäneet valtaa ja uskottavuutta demokratialta. USA:ssa puolestaan presidentti-keskeistä hallitusmuotoa tullaan lähiaikoina tarkastelemaan uusin demokratian silmin. Presidentti Trumpin kaltaiselta demokratian mielivallalta halutaan katkaista teoriassakin siivet. Suomen demokratiaa on pidetty maailman ihanteellisimpana vielä 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä, mutta ikävä kyllä, tämä asema on karannut käsistä. Demokratian vastainen kansainvälinen hallintokulttuuri on saanut Suomessakin kohtuuttoman suuren jalansijan. Omaneduntavoittelu on silmiin pistävää. Suomi on pudonnut Transparency internationalin korruptoitumattomin maa -listalla kärkipaikalta kauaksi kärjestä. Muun muassa vaaliraha, maan hallituksen hyvä veli -kuviot, poliisin ongelmat ovat vieneet poliittisen järjestelmän uskottavuutta. Ikävä muutos näkyy läpi suomalaisen yhteiskunnan. Kunnallisdemokratia edes Keurusseudulla ei ole pystynyt olemaan sen ulkopuolella. Hyvä veli -kuviot ovat tätä päivää, halusimmepa sitä tai emme. Vaikka lainsäädäntö korostaa yhä vain suurempaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, niin nämä säädökset ovat vain korulauseita. Demokratian valvonta kuuluu kansalle ja tätä tehtävää kansalaiset toteuttavat olemalla perillä mitä päätetään. Vaikka Keuruun seurakunta on maamme yksi mahtiseurakunta, niin kirkollisdemokratia on toiminnassa vierasta. Seurakunnan näyttävillä kotisivuilla ei juurikaan mainita mitään niistä päätöksistä, mitkä koskevat yleisellä tasolla seurakuntalaisia. Esityslistoja ja pöytäkirjoja on turha etsiä, kun niitä ei ole. Tällä hallituskaudella maan hallitus on kaventanut merkittävässä määrin kuntalaisten todellista vaikuttamismahdollisuutta. Nyt elämme kuntademokratiassa ja myös Keuruulla kirkkodemokratiassa, missä luottamuselinten olemassaolo on varsin kosmeettista. Sen sijaan sloukan-maisesti pääsemme toistuvasti kuulemaan, että kyllä lautakunta on näin päättänyt, kyllä kirkkovaltuusto on tehnyt päätöksen, vaikka lähes sataprosenttisesti on kysymys viranhaltijapäätöksestä, missä viranhaltija pesee valmistelunsa luottamuselimen hyväksynnällä. Suuntaus on koko maassa demokratian vastainen. Mihinkä enää uskoa, kun koko poliisin johto on käräjillä vastaamassa tekemisistään, kun Vaasan yliopiston tutkimusten kautta hyvä veli- ja korruptiivinen toiminta on jo Suomessakin hallinnossa huolestuttavalla tasolla. Neljättä valtiomahtia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan Mistä apua demokratiakriisiin? Montesquieun vallan kolmijako-opissa ensimmäinen valtiomahti on poliittinen päätösvalta, Suomessa eduskunta, toinen hallinnollinen toimeenpanovalta, Suomessa valtioneuvosto ja kolmas näitä molempia valvova tuomiovaltaa käyttävä oikeuslaitos. Neljännellä valtiomahdilla tarkoitettiin alkujaan lehdistöä. Nyt käsite on laajentunut koskemaan koko mediaa. Nyt medialla on myös itsensäkin vuoksi todellinen sosiaalinen tilaus muuttaa yhteiskunnan suuntaa. Ilari Kotimäki