Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Vaalikone

Ahmakanta on kasvussa – Lähitulevaisuudessa laji levittäytyy myös Etelä-Suomeen

Suomen ahmakanta on moninkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Talvella 2017-2018 kannan koon arvioidaan olleen 270−300 yksilöä. Yksilömäärä on noin 20 prosenttia suurempi kuin se oli edellisenä talvena, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Havaintoja ahmoista on tehty eteläisintä Suomea myöten. Luonnonvarakeskuksessa arvioidaan, että ahmakanta todennäköisesti vakiintuu lähitulevaisuudessa myös eteläiseen Suomeen. Tähän mennessä ahmakanta on runsastunut etenkin Itä-Suomessa. Poronhoitoalueella liikkui viime talvena arviolta noin 120−140 ahmaa. Niistä havaittiin Pohjois-Lapissa 40−60 yksilöä. Poronhoitoalueen ulkopuolella ahmoja oli noin 150−160. –Suomalainen luonto tarjoaa edellytykset ahmakannan runsastumiselle, sillä ahmojen kokonaismäärä on pieni suhteutettuna sopivien elinympäristöjen ja ravinnon määrään, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta. Ahmalle riittää ruokaa Ahmalle kelpaa luonnossa monenlainen ravinto. Se hyötyy myös hirvenmetsästyksestä, sillä alkutalven tärkeimpiä ravinnonlähteitä ovat kaadettujen hirvien suolistamisessa maastoon jäävät roippeet. Ahma on suojeltu eläinlaji, ja ihmisen aiheuttama kuolleisuus on vähäistä. Ahmakannan koon muutoksia arvioidaan kolmen eri aineiston, riistakolmioiden, erillislaskentojen ja petoyhdyshenkilöiden Tassu-tietojärjestelmään kirjaamien havaintojen perusteella. Alueellisesti kattavin ja menetelmällisesti vakiintunein aineisto ovat riistakolmiot, joita koko maahan on perustettu noin 1000 pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Pohjois-Lapin osalta arvio pohjautuu reittipohjaisiin erillislaskentoihin ja pistehavaintoihin. Lähde: Luonnonvarakeskus