Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Vaalikone

Arkea ja juhlaa Espanjassa: Unohda dieetit, nauti, ja kasvata sietokykyä!

Ponnistin lokakuussa Espanjan Torreviejaan tarkoituksena paeta kaamosta ja viettää talven pimeimmät kuukaudet etelän lämmössä. Mutta ei, en kirjoita nyt Espanjan ihanista mantelilaaksoista romanttista tarinaa, enkä lämpimistä tai pitkistä valoisista päivistä. Eikä syntynyt edes rakkaustarinaa, minkäänlaista. Ihan tavallinen tarina hyvin arkisesta normaalielämästä Espanjan Costa Blancan alueella. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Johonkin kuitenkin rakastuin. Kuten siihen, että muuttaessani tuikitavalliseen kerrostaloon Torreviejan keskustaan, heti ensimmäisestä aamusta alkaen kohtasin mitä säteilevämpiä hymyjä ja kohteliaimpia tervehdyksiä naapurien taholta. Kuten Hyvää huomenta, senora! Mistä olette? Kuinka voitte? Jos tarvitsette jotain, soittakaa vain ovikelloa! Hyvää yötä! Ilahduin valtavasti. Se tuntui todella ihanalta! Ventovieraat ihmiset, jotka eivät edes tunteneet minua, ottivat avosylin vastaan. Uskomatonta! Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Huomenna, huomenna Mutta sitten...Nämä ”ihanat” espanjalaiset huoltomiehet ja aikataulut! Huoltomiesten kun piti tulla ”huomenna” korjaamaan ilmalämpöpumppuani, joka ei toiminut kunnolla, sekä pyykinpesukonettani, joka pesi vain 60 asteen ohjelmalla. Mutta opin huomaamaan, että espanjalainen huomenna voi tarkoittaa ihan mitä tahansa. Tässä tapauksessa se oli viisi viikkoa! Benidormin reissullani kävi myös niin, että paluubussia ei tullutkaan. Odottelin sitä, ei näy, ei kuulu. Onneksi tuli toinen bussi, joka meni myös Torreviejaan. Lisäksi muutaman kerran on paikallisbussi jäänyt tulematta. Se on kuulema ihan tavallista täällä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Järjettömän hyviä makkaroita Jokatapauksessa, rakastuin myös espanjalaisiin nakkeihin ja suussasulaviin makkaroihin. En ole koskaan ollut mikään ”makkaraihminen”, enkä tiedä kuinka espanjalaiset valmistavat makkaransa, mutta ne yksinkertaisesti ovat järjettömän hyviä. Chorizot, bratwurstit ja ihan tavalliset nakit ja makkarat, ah! Ne kai maustetaan vain niin pirskatin hyvin. Rasvaisiahan ne ovat kuin mitkä. Hinta ei kyllä päätä huimaa: nakkipaketti kun maksaa 0,59 euroa! Kaikenlaisia leikkeleitä tarjotaankin usein espanjalaisina tapaksina tai alkupaloina. Espanjalaiset nauttivat myös hyvälaatuista punaviiniä lasillisen aterialla terveysmerkityksessä. Sillä Espanjassa sanotaan, että ”lasillinen viiniä illallisella pitää miehen terveenä”. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Matkani Bodogas Monovarin viinitilalle oli unohtumaton elämys. Saimme maistaa viinejä 1940-luvulta alkaen ja nauttia suoranaisen gourmet-lounaan, joka kesti 2-3 tuntia. Isäntänä toimi viinitilan omistaja. Kyseessä oli huippumoderni nykyaikainen viinitila, jossa tietokoneen avulla säädellään viinin laatua. Tietokoneen näppäimiä painelemalla saa siis valittua millaista viiniä halutaan. Uskomatonta! Hermoparat ovat kovilla Rauhallista elämää rakastavana hermoparkani joutuivat kuitenkin heti alussa aika koville. Sillä missä Suomessa yritetään piilotella perheriidat, Espanjassa huudetaan ja tapellaan äänekkäästi niin asunnoissa, käytävillä kuin parvekkeella. Paiskotaan ovia, soitetaan musiikkia niin että lasit helisee. Koirat haukkuvat, eikä niistä kukaan valita. Kodittomat nukkuvat yöllä kerrostalosi käytävillä, ovesi takana. Ensin rähisevät humalapäissään siellä tuntitolkulla...Mutta, tämä on espanjalaisista ihan normaalia elämää, ei siitä kukaan valita! Yleensäkin joka puolella on aina kova meteli, olit sitten bussissa tai kuntosalilla. Kuntosalilla opettelin siis käymään korvatulpat korvissa. Toistuvista pyynnöistäni huolimatta musiikkia ei laitettu pienemmälle. Kun pyysin sitä, minua katsottiin äimistyneenä kuin Marsista tippunutta vihreää avaruusukkoa. Zumba- ja bodypump tuntien musiikki vasta olikin...sanoisinko että tajunnanräjäyttävä kokemus. Siellä ei auta edes korvatulpat! Anyway. Ensimmäisen kuukauden jälkeen yhtäkkiä huomasin, etten enää reagoinut kerrostalostani kuuluviin ääniin. En meinannut itsekään uskoa. Ihme oli tapahtunut! Jotenkin sitä vain siedättyi. Suklaasämpylöitä ja byrokratiaa Vakaa aikomukseni täällä oloaikanani oli myös laihduttaa. Kävelisin päivittäin paljon, ja söisin vain torilta ihania tuoreita hedelmiä ja vihanneksia. Yleensä välttelen ruokavaliossani valkoista viljaa ja sokeria. No, täällähän ei muuta olekaan. Patonkeja, croissantteja, vaaleaa leipää, sekä oikein imeliä ja rasvaisia leivonnaisia jos missäkin muodossa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Ehkä pahin mitä olen kohdannut, on ollut suklaasämpylä ! Kukaan ei ole kuullut täällä sanaa vähähiilihydraattinen saati vähäsokerinen. Espanjalaiset marketit eivät tunne myöskään sellaista sanaa kuin kaura tai ruis! Kaurahiutalepaketti löytyi lopulta Suomikaupasta, tuplahintaisena tietenkin. Virastoissa asiointi on kuulema täällä hyvin haasteellista, lähes toivotonta. Itse en sitä ole kokenut. Sen koin, että vaikka hankin kaikkien ohjeiden mukaisesti lääkkeistäni englanninkielisinä EU-lääkemääräykset eli reseptit, ne eivät kelvanneetkaan täällä apteekissa, vaikka piti. Minut määrättiin menemään niiden kanssa espanjalaiselle lääkärille, joka kirjoittaisi ne espanjankielisinä. Tullia varten piti olla myös omat kopionsa kaikista lääkkeistä. Reseptiasiat osoittautuivat siis yllättävän haasteelliseksi. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Uusi vuosi joulua tärkeämpi Joulun täällä huomaa oikeastaan vain siitä, että ravintoloiden pöytiin on tuotu joulutähtiä ja niitä on myynnissä kaupoissa. Samoin joulukoristeita näkyy siellä täällä. On myös ollut jokunen joulukulkue sekä joululaulut kirkossa. Kuitenkin, sen vaikutus on täällä jotenkin paljon pienempi, se ei ”tunnu” yhtä paljon. Ehkä se johtuu siitä, että ei ole lunta. Tunnelma ei ole sama. Kaupat ja ravintolat ovat myös yleisesti auki joulun ajan. Lisäksi, espanjalaiset juhlivat uutta vuotta paljon räiskyvämmin. Minulle on kerrottu, että silloin ammutaan ilotulitteita ja syödään ja juhlitaan kovasti. Olenkin varautunut valvomaan sen yön...Pitkin vuotta juhlitaan myös erilaisia pyhimyksiä, joita Espanjassa on paljon. Hintataso kohdallaan Se mikä täällä on todella kohdillaan, on hintataso. Seitsemällä eurolla syöt kolmen-neljän ruokalajin menun tai arkibuffetpöydän lounaan jälkiruoan kanssa. Paikallisliikenteen bussi maksaa 1,35 e, ja taksi on noin puolet edullisempi kuin Suomessa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Permanentin tai värin ja leikkauksen saat lyhyisiin hiuksiin 15-20 eurolla. Vaatteet ja kengät ovat isolla perjantain torilla ja kaupoissakin lähes puoli-ilmaisia. Esimerkiksi viimeksi torilla sain tingattua kolme vaatetta, kahdet housut ja neuleen, 13 eurolla. Feikkikamaa myydään yleisesti, ja niinpä upean näköinen MK:n laukku lähtee matkaan 15-20 eurolla. Suomalaisia on Torreviejassa paljon, samoin muita pohjoismaalaisia, englantilaisia, saksalaisia ja venäläisiä myös. En ihmettele miksi. Valoisat, pitkät, lämpimät päivät houkuttavat, samoin alhainen hintataso ja hyvät palvelut. Asuntojen vuokrat ja hinnat ovat tätä nykyä myös erittäin kohtuullisella tasolla. Kuitenkin tiettyjä espanjalaisia ilmiöitä ja tapoja täytyy olla valmis sietämään, mikäli mielii tänne muuttaa. Suomessa on kuitenkin hyvin moni perusasia niin valtavan hyvin. Sekä rauhaa ja hiljaisuutta.