Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Vaalikone

Kolmen joulun talo Inarissa

Jouluna varmaankin jokainen lapsi Inarissa olisi halunnut olla vähän aikaa orpo. Amerikkalaisten sotilaiden vierailut 1956–1978 Riutulan lastenkodissa ja heidän tuomansa ihmeelliset lahjat aiheuttivat ansaitusti pientä kateutta. Lapset saivat silloin maistella jopa ennen näkemättömiä appelsiineja. Amerikkalaisten joululahjojen tuonti Länsi-Saksan Ramsteinin viestilaivueen tukikohdasta Riutulaan oli nimeltään Operaatio Kulkunen. Lahjoiksi lastenkodin lapset saattoivat saada rattikelkkoja, koulutarvikkeita, suksia, transistoriradioita, leluja ja vaatteita. Mukana oli usein filmiryhmä, toimittajia ja taikuri kyyhkysineen. Joulupukkikin talossa vieraili samaan aikaan. Riutula tuoksui mäntysuovalta ja tuoreelta pullalta. Joulupuuksi oli koristeltu mänty, sillä paikka sijaitsi kaukana kuusirajan yläpuolella. Lapset oli puettu parhaimpiinsa ja piirileikit harjoiteltu huolella. Juttu jatkuu kuvan jälkeen Riutulan lastenkodin historia alkaa 1900-luvun alusta, jolloin helsinkiläinen aatelisnainen ja diakonissa Naemi von Bonsdorff sai sydämelleen Lapin. Diakonissalaitos ja NNKY olivat etsineet sopivaa lähtijää. Lahjakkaalle ja itsepäiselle naiselle Inari tarjosi kaivatun haasteen. Hän ajeli porokyydillä erämaataloihin opettamaan hygieniaa sekä lasten- ja sairaanhoitoa. Kiertokoulujärjestelmä toimi jo tuolloin. Se takasi edes jonkinlaisen yhteiskunnallisen valvonnan ja opetuksen kerran vuodessa. Tarmokas nainen osti omilla rahoillaan vuonna 1903 Inarin pohjoispuolelta rappioituneen Riutulan kruununtilan. Itse hän muutti asumaan tilan saunaan. Myöhemmin Naemi lahjoitti maat NNKY:lle ja käynnisti rakennustyöt. Riutulan lasten ja vanhusten turvakoti vihittiin käyttöön loppiaisena 1907. Valoa kaamokseen loivat öljylamput ja takkatuli. Pihapiirissä oli navetta, talli ja sauna. Poroista ja karjasta saatiin lihaa ja maitoa. Kasvimaa ja pelto tuottivat juureksia. Muddusjärvi antoi kalaa ja erämaa marjoja. Naemi von Bonsdorffin unelma oli toteutunut, mutta ainainen taistelu rahojen riittämisestä, horjuva terveys ja kaamoksen pimeys saivat hänet palaamaan etelään kuuden vuoden jälkeen. Naemi kuoli Helsingin Diakonissalaitoksella 1921 syöpään vain 47-vuotiaana perustettuaan vielä sitä ennen lastenkodin Viipuriin. Juttu jatkuu kuvan jälkeen Naemi ei joutunut näkemään, kuinka Inaria kohtasi nälänhätä pororuton seurauksena. Sen jälkeen Eurooppaa 1920-luvulla koetellut tuhoisa influenssaepidemia, espanjantauti, lähetti pari sataa inarilaista mananmajoille. Täpötäydessä Riutulassakin sairastettiin, ja viisi lasta kuoli. Kova koettelemus oli myös Lapin sota, jolloin 85 prosenttia kunnan rakennuksista tuhottiin. Riutulassakin saksalaiset sotilaat olivat kantaneet kaiken irtaimen viereiseen Kettujokeen, mutta jättäneet rakennukset polttamatta. Evakkomatkalta 1946 palanneet lapset hoitajineen riisuivat veräjällä kengät jaloistaan, kun ilokseen näkivät lastenkodin ehjänä. Rakennukset tuhottiin vasta parikymmentä vuotta myöhemmin, jolloin pihapiiriin valmistui uusi lastenkoti soluasuntoineen. Parhaina vuosina joulua vietettiin Riutulassa kolme kertaa. Eri puolilla Suomea toimi Riutula-kerhoja, jotka kokosivat varoja sekä valmistivat vaatteita lapsille. Lisäksi NNKY:n kiertävä ystävätäti hankki lahjoituksia Riutulalle. Tädin vieraillessa talossa, saatettiin ikkunat pimentää ja mänty koristella. Joulupukki lahjoineen saapui lasten iloksi, vaikka ulkona lensi sääski ja jängällä kypsyi hilla. Toinen joulu vietettiin pikkujoulun tapaan, kun Operaatio Kulkusen sedät saapuivat ennen varsinaista joulua. Pikkulahjat avattiin heti, mutta isommat saatiin avata vasta jouluaattona. Ennen saapumistaan Riutulaan amerikkalaiset kaarsivat DC-3 -lentokoneella kunniakierroksen lastenkodin yllä ja laskeutuivat sitten Ivalon lentokentälle. Vieraat kuljetettiin puolimatkaan kuorma-autolla ja sieltä poroilla tai hevosilla Riutulaan, jonne valmistui autotie vasta 1963. Matkaa kertyy tietä myöten Inarista toistakymmentä kilometriä. Naapuriin rakennettu kansakoulu jakoi oppia ja sivistystä niin lastenkodin kuin lähialueiden muillekin lapsille. Lastenkodissa järjestettiin myös talouskursseja tytöille. Lastenkodin vauvalassa opetettiin Arvo Ylpön uusia lastenhoito-oppeja. Etelästä tulleet johtajattaret vaihtuivat usein ja talon tavat muuttuivat sen mukaan. Ehkäisyn yleistyminen, abortti, lapsilisäjärjestelmä, häpeän poistuminen yksinhuoltajuudesta, sosiaalihuollon kehittyminen ja yleinen tulotason kohoaminen tekivät maailman pohjoisimman lastenkodin lopulta tarpeettomaksi tasan 40 vuotta sitten. Viimeiset kymmenkunta lasta sijoitettiin lähiseudun taloihin. Operaatio Kulkunen teki Riutulan aikoinaan laajasti maailmalla tunnetuksi. Rakennuksessa toimii tällä hetkellä Nuorisokeskus Vasatokka, jossa vierailee ympäri vuoden nuorisoa eri puolilta maailmaa. Jouluisin talo on täynnä pääasiassa ulkomaisia vieraita. He tuskin pystyvät enää aistimaan samaa joulun lumoa kuin Lapin lapset kymmeniä vuosia sitten, jolloin maailma oli vielä suuri ja tutkimaton mysteeri. Kuvat Anja Mattuksen albumeista. Lähteet: Anja Mattuksen haastattelu, V. A. Mansikka-aho: Riutula ikirakkaus, 1994