Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Keuruulaissyntyinen Keijo Houhala väittelee tuotantotalouden tohtoriksi

–Jos raha olisi ratkaisu elinvoimaisuuteen, niin uudistuminen ja kehittäminen olisi turhaa. Alueellinen elinvoima lähtee arvoista ja asiakastyytyväisyydestä, ilmenee keuruulaissyntyisen Keijo Houhalan Vaasan yliopistossa tarkastettavasta tuotantotalouden väitöstutkimuksesta. –Tyytyväisyys on asiakkaiden, kuntalaisten ja elinkeinoelämän keskinäisten roolien ja toiminnan tulos. Yritysten toiminnan edellytykset vahvistavat halua sijoittua kehityskykyisille alueille, mutta tämä on vasta alku elinvoimaisuudelle. Kehittyäkseen tai edes säilyäkseen elinvoimaisuus vaatii teknisiä rakenteita, verkostoja ja laadukasta vuorovaikutusta, joita johdetaan arvojen mukaisesti. Onkin harmillista, että elinvoimaisuuden kannalta arvo nähdään liian usein vain taloudellisena hyötynä tai tavaran ja palvelun hintana, sanoo Vaasan yliopistossa keskiviikkona 19. joulukuuta väittelevä Houhala. Digitalisaatio haastaa hyvinvointimallin Suomalainen hyvinvointi on aikoinaan rakennettu kiinteiden rakenteiden, rakennusten ja asiakaskäyntien ympärille. Nyt tätä hyvinvointimallia haastetaan digitalisaatiolla ja sähköisillä palveluilla, joita varten ei tarvita yhtä suurta määrää kiinteitä rakenteita, ihmisten siirtelyä tai rakennuksia. Toiminnan muutos vaatiikin täydellistä uudistumista. Houhalan väitöstutkimuksen mukaan kuntien ja seutukuntien uudistuminen etenee, kun yksityisen ja julkisen sektorin kohtaamisista saadaan hyödyt talteen ja haitat poistettuja. Tämä tarkoittaa molemminpuolista arvonmuodostuksen ymmärtämistä. Esimerkiksi teknisten viranomaispalvelujen toiminnasta kertyy jatkuvasti arvoksi muutettavaa tietoa, mutta tietoa ei hyödynnetä järjestelmällisesti uusiksi toimintamalleiksi, tuotteiksi tai palveluiksi. Vasta, kun tuo tieto saadaan hyödyntämään arjen toimintaa, syntyy pohja innovaatioille, jatkuvalle kehittymiselle ja kilpailukyvylle. –Väitöstutkimukseni tulosten mukaan oikotietä uudistumiselle ei ole, on käärittävä hihat ja muutettava rakenteet sekä toimintatavat nykyisten asiakastarpeiden mukaisiksi. Elinkeinoelämä ja kansalaiset tarvitsevat yhteisiä vuorovaikutuksen paikkoja toimeliaisuudelle sekä kaupankäynnille. Vain niillä kunnilla, seutu- ja maakunnilla on tulevaisuutta, joiden toiminta rakentuu elinvoiman kestävyyttä ja jatkuvuutta tukevalle pohjalle, kiteyttää Houhala. Läpinäkyvyyttä lisää, virkavirheiden pelkoa vähemmäksi Tulosten mukaan yksityisellä sektorilla tarvitaan muutoksia kokonaisvaltaisen arvonmuodostuksen ymmärtämiseen, läpinäkyvyyteen sekä ennakoivan yhteistyön hyödyntämiseen. Vastaavasti julkisella sektorilla kannattaisi virkavirheiden pelon poistaminen, tietovirtojen ottaminen hyötykäyttöön ja arvonmuodostuksen ymmärryksen lisääminen kokeilujen avulla. –Kaikesta toiminnasta ja tekemisestä syntyy arvoa. Arvo voi olla hyödyllistä tai haitallista riippuen tarkastelunäkökulmasta. Vasta, kun arvot ja toiminta yhdistetään, käynnistyy arvonmuodostus. Pääsääntöisesti vain unohtuu, että taloudellinen hyöty syntyy aina toiminnan aikana muun muassa hyväksyttävyytenä, ei pelkästään sen taloudellisena lopputuloksena, pohtii Houhala. Arvo on kokonaisvaltainen sosiaalisten, taloudellisten, ekologisten ja kulttuurillisten hyötyjen ja haittojen kokonaisuus. Arvonäkökulmat eivät ole myöskään vain paikallisia, vaan myös globaaleja. Elinvoimaisuuden muodostuminen edellyttää pitkällä tähtäimellä juuri näiden kaikkien tekijöiden tasapainoista huomiointia. Pelisääntöjen puute tuo ristiriitoja Toimimattomat yhteiskunnan järjestelmät tai lyhytaikaisiin hyötyihin perustuva yritystoiminta ei tuo jatkuvuutta tai kestävyyttä, vaan elinvoimaisuus on silloin ristiriidassa tälle ajalle ominaisten lyhytkestoisten taloudellisten hyötyjen hamuamisen kanssa. Houhalan mukaan päättäjien ihanteet pohjautuvat 60–70-luvun aikakausien hyvinvoinnin rakentamiseen, kun nyt tarvittaisiin kykyä nähdä 2020-luvun verkostojen itseohjautuvuuteen ja valintojen digitalisoituvaan maailmaan. –Ristiriitoja synnyttävät teknologioiden hyödyntäminen tai hyödyntämisen laajentaminen ja osin omaksuminen, kun pelisäännöt ovat puutteelliset. Kehittymistä ei kuitenkaan voi rakentaa esimerkiksi rakentamisessa kieltojen varaan, koska avoin kilpailu, markkinareagointikyky ja innovaatiot ovat kehittymisen edellytys. Sen sijaan tasapainotettuihin arvoihin perustuva mahdollistava lainsäädäntö luo innovatiivisuuden ja uudistumisen lähtökohdat, tiivistää Houhala tutkimustuloksista. Tosiasiassa automatisoitu tiedonkulku järjestelmien välillä muodostaa kansalaisten palvelutarpeiden lähtökohdan. Se ei korvaa inhimillisiä kohtaamisia, mutta poistaa asioiden turhaa hallinnollista pyörittelyä. Jos halutaan tuottaa arvoa, niin asiakasymmärrys tai -tarpeiden näkeminen on laitettava toiminnan lähtökohdaksi. Julkinen sektori voi toimia arvonmuodostuksen tukipilarina vain, jos sen omat toiminnot palvelevat asiakastarpeita ja käsitys arvonmuodostuksesta perustuu asiakaslupauksen ja -arvon tuottamiseen. Johtamiseen tarvitaan voimakkaampi arvojen ja toiminnan toisiaan tukeva ymmärrys, jotta arvonmuodostus käynnistyy. Keijo Houhala tarkasteli väitöstutkimuksessaan Arvonmuodostus yksityisen ja julkisen sektorin yhdyspinnoilla ja miten sitä tiedolla johdetaan yksityisen ja julkisen sektorin yhdyspinnan semantiikkaa ja ontologiaa arvonmuodostuksen näkökulmasta. Hän arvioi sen pohjalta arvonmuodostuksen tasapainoista talteenottoa. Yhdyspinnan arvonmuodostuksen merkitystä tarkasteltiin ansaintalogiikan hyödyntämisen kannalta, jolloin voitiin tunnistaa ja mallintaa muutos- ja tietojohtamisen uusia toimintamalleja. Tutkimus toteutettiin Evolute-tutkimusmenetelmällä. Tutkimuslöydöksiä avattiin ja niiden ymmärrystä kasvatettiin asiantuntijahaastatteluilla. Ylioppilas Keuruu 1988. Asuu Lempäälässä Ympäristö- ja terveysteknikko Mikkeli 1991, tuotantotalousinsinööri Tampereen ammattikorkeakoulu 2004. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) teollisuuden palveluliiketoiminnassa 2012 Hämeen ammattikorkeakoulussa. Houhala on toiminut 2000-luvun alusta lähtien ammattijärjestön johtotehtävissä. Hän johti viime vuodenvaihteeseen asti KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:tä ja neuvottelujärjestö Tekniikka ja Terveys ry:tä. Insinööri (YAMK) Keijo Houhalan tuotantotalouden alaan kuuluva väitöstutkimus: Arvonmuodostus yksityisen ja julkisen sektorin yhdyspinnoilla ja miten sitä tiedolla johdetaan”Tarkastetaan keskiviikkona 19. joulukuuta 2018 Vaasan yliopistossa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Juha Kostiainen (YIT Oyj) ja kustoksena professori Jussi Kantola (Vaasan yliopisto). "Ristiriitoja synnyttävät teknologioiden hyödyntäminen tai hyödyntämisen laajentaminen ja osin omaksuminen, kun pelisäännöt ovat puutteelliset." Keijo Houhala