Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Vastine Ylermi Kuulialan mielipidekirjoitukseen

Keuruulla on Suomen itsenäisyyspäivää vietetty näyttävin menoin ja samaa perinnettä jatketaan. Juhlan valmistelusta vastaa itsenäisyysjuhlatoimikunta, johon Keuruun kaupunki, Keuruun seurakunta ja kansalaisjärjestöt nimeävät edustajansa. Juhlakokonaisuutta koordinoi itsenäisyysjuhlatoimitsija. Toimikunnassa pohdittiin viime keväänä juhlapäivää isompana kokonaisuutena ja tehtiin uusia linjauksia lähinnä tapahtuman saavutettavuuden näkökulmasta. Tämän keskustelun pohjalta Haapamäelle tuotettiin kirkonmenojen jälkeen pienimuotoinen juhla seurakuntasaliin ja Pihlajavedellä jatkettiin vanhaa perinnettä, soihtukulkueen, seppeleenlaskun ja iltatilaisuuden muodossa.  Juhlapäivän kestoa haluttiin lyhentää Keuruun osalta toimikuntaan oli tullut palautetta, että jumalanpalveluksen, seppeleenlaskun, kahvittelutilaisuuden ja päiväjuhlan kokonaiskesto noin 5 tuntia ja siten kohtuuttoman pitkä. Siirtymät paikasta toiseen ovat haastavia erityisesti iäkkäämmälle väelle. Logistiset järjestelyt piti siis huomioida entistä paremmin. Tähän pulmaan haettiin ratkaisua yhdistämällä aamupäivän ohjelma yhdeksi kokonaisuudeksi ja keskittämällä tilaisuudet kirkonmäelle. Juhlapäivän kokonaispituus oli enää noin 3 tuntia. Aiempina vuosina päiväjuhla ja kahvitilaisuus on järjestetty yläkoulun tiloissa. Salitila on kuitenkin ollut ylimitoitettu kokonsa puolesta, kun juhlavieraiden määrä on noin 150. Toki asiantuntijatyönä ostettavalla äänestoisto- ja valopalvelulla saadaan salista kotoisampi. Koska koulualue on suunniteltu vastaamaan lähinnä koulun toimintoja, eikä yleisötilaisuuksien järjestämistä, on paikoitustilat koulun alueella minimoitu. Tämän vuoksi joudutaan kulkemaan jalkaisin melko pitkiä siirtymiä. Vaikka juhlanpäivän järjestelyihin kuluu rahaa useampi tuhat euroa, ei paikan vaihdos perustunut taloudellisiin seikkoihin. Toki sitäkin pitää juhlajärjestelyissä pohtia.  Monipuolinen juhlaohjelma Juhlaohjelmasta on haluttu tehdä monipuolinen ja sisällöltään arvokas kokonaisuus. Itsenäisyyttä ja sen arvoa on pohdittu monista eri näkökulmista. Puhujiksi ovat lupautuneet muun muassa tieteen, taiteen, kirkon, kirjallisuuden ja talouselämän tuntijat. Toimikunnan tärkeimpiin tehtäviin onkin kuulunut löytää juhlapuhuja päivätilaisuuteen. Aikanaan oli periaate, että puhuja kutsutaan vuorovuosin seurakunnan ja kaupungin esitysten pohjalta. Tästä periaatteesta on luovuttu ja puhujat ovat olleet useimmiten keuruulaislähtöisiä henkilöitä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Puhuja on usein tarkastellut itsenäisyyttä omaan asiantuntijuuteensa peilaten. Tämän vuoden puhuja, hiippakuntasihteeri Jukka Jämsén edusti lähinnä Lapuan hiippakuntaa ja siten myös kirkkoa. Hänen puheensa piti sisällään pohdintoja yhteiskunnallisista kysymyksistä sekä henkisistä ja hengellisistä teemoista. Toimikunta ei ole koskaan ohjeistanut puhujia ennakkoon. Muilta osin ohjelma koostui runo- ja musiikkiesityksistä, jotka eivät pitäneet sisällään uskonnollisia aiheita. Juhlan pitää yhdistää Keuruun seurakuntakeskus on monitoimitila ja sen edustuksellinen osa on juhlasali. Salia ei ole vihitty sakraalitilaksi, vaan se toimii nimenomaan yleisenä monitoimitilana jumppasaleineen ja keittiöineen. Tämän pohjalta toimikunta katsoi sen sopivaksi tilaksi järjestää itsenäisyyspäivän juhlan arvoisellaan tavalla ja arvoisessaan paikassa. Maailma muuttuu, monimuotoistuu ja kansainvälistyy. Kuulialan esittämä ajatus, että juhlan pitää yhdistää meitä kaikkia suomalaisia on ihan keskeinen arvo juhlan sisällön rakentamisessa. Erilaisille maailmankatsomuksille, kulttuureille ja näkökulmille pitää antaa juhlassa tilaa. Tämä teema näkyi jo tänä vuonna Afganistanista kotoisin olevan suomalaisen, Dilaga Safin tervehdyssanoissa. Kuulialan esittämä huoli nostetaan keskusteluun seuraavassa toimikunnan kokouksessa. Toimikunta kiittää kaikkia juhlapäivän järjestelyihin osallistuneita tahoja. Itsenäisyysjuhlatoimitsija Virva Asp Keuruun kaupunki