Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Näin Keuruun väestö on vähentynyt 2010-luvulla: prosentti laskua vuodessa, mutta helppoa ei ole naapureillakaan

Väki vähenee Keuruulla ja sen lähikunnissa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Keuruulla asui syyskuun lopussa 9 816 asukasta. Keuruulaisten määrä on vähentynyt 103:lla viime vuoden lopusta. Väestörikkaasti ei mene Keuruun naapureillakaan. Liki kaikissa Keuruun naapurikunnissa asukasluku on vähentynyt 2010-luvun aikana. Ainoastaan Petäjävedellä asukasluku kasvoi vuosina 2011–2013. Suhteellisesti naapurikuntiin verrattuna Keuruun väestökehitys on ollut toiseksi parasta. Petäjäveden asukasluku oli syyskuun lopussa noin 3,2 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2010. Keuruulla asukkaita oli syyskuun lopussa 8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010. Keuruun seudulla suurin väestökato on käynyt Multialla ja Mänttä-Vilppulassa. Asiantuntija ei usko imagohaittaan Väkimäärän hiipuminen ei ole uusi ilmiö. Kyse on kaupungistumisesta, joka on ollut käynnissä Suomessa koko 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon. –Joissain maaseutukunnissa nähtiin suurin väestömäärä 1950-luvulla, sanoo Kuntaliiton kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen . Kaupungistumista tarkoittaa suuressa mittakaavassa sitä, että väestö muuttaa harvaan asutuilta pieniltä paikkakunnilta yhä tiheämmin asuttuihin kaupunkeihin. Väkimäärän hiipuminen ei myöskään ole mitenkään harvinaista. Viime vuonna Suomen 311 kunnasta 75 saivat lisäväkeä aiempaan vuoteen verrattuna. –En usko, että väestön väheneminen on imagotekijä, koska kaikki tietävät yllä kuvatun trendin, Aronen sanoo. Keuruun väkiluku on 2010-luvulla vähentynyt noin 0,5–1,6 prosenttia vuosittain. Aronen ei pidä lukua kovin pahana kaupungin imagon kannalta. –Jos se olisi romahduksenomaista tai muuta isoa, niin sitten se olisi eri asia, Aronen sanoo. "Vaikea keksiä vastalääkettä" Mitä Keuruun ja sen ympäristökunnat voivat tehdä hitaan väestökadon edessä? Suoria keinoja ei hirveästi ole, sanoo Kuntaliiton kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen . –Siihen on vaikea keksiä vastalääkettä. Jostain voi tulla yksi yritys, elinkeinoelämään tai matkailuun liittyvä juttu, joka korjaa asiaa, Aronen sanoo. Vuosien ajan on puhuttu etätyöstä ja sen mahdollisuuksista maaseutumaisten kuntien houkuttelevuuden lisänä. Arosen mukaan etätyöstä ei ole kaupungistumistrendin kääntäjäksi. Ihmiset keskimäärin kaipaavat kasvokkaista vuorovaikutusta. Pelkkä työ ei ratkaise asuinpaikan valinnassa, vaan kotoa pitää olla helppo pääsy harrastuksiin, koulutukseen ja kulttuuripalveluihin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kuntien pitäisi luovuttaa. Arosen mukaan kuntien kannattaa satsata etätyömahdollisuuksiin ja viihtyisään asumiseen. –On erilaisia mieltymyksiä. Eivät kaikki kaipaa kaupunkimaista elämää, vaan esimerkiksi luontoharrastuksia, Aronen sanoo. On myös hyvä huomioida, ettei väestön keskittymistrendi toteudu vain suuressa mittakaavassa, eli maaseudun ja kaupunkien välillä. Väestö siirtyy myös kuntien sisällä, sivukyliltä kohti kuntakeskuksia. Arosen mukaan kaavoituksen ja maankäytön avulla voidaan luoda viihtyisiä ja tiiviitä asuinympäristöjä. Hänen mielestään suunta on hyvä, kun otetaan huomioon, että väestö elää entistä vanhemmaksi. –Se on palveluiden järjestäjien kannalta tervetullutta, jotta palvelut saadaan järjestettyä hyvin asukkaan hyvinvoinnin kannalta. Pelkkä tiiviys ei tosin riitä, vaan pitää olla myös viihtyvyyttä.