Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kuinka usein ostat lähiruokaa? – keskisuomalaisten tuottajien tuotteet tutuksi kasvuseudullaan

Aitoja makuja ja aitoa yhteistyötä. Siinä kaksi Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatiohankkeeseen liittyvää kulmakiveä, joita esiteltiin tiistaina Keuruulla kokoontuneessa päätösseminaarissa. Hotelli Keurusselässä järjestetty seminaari kokosi yhteen tuottajia, kaupan edustajia sekä eri valtakunnallisten ja maakunnallisten ruokahankkeiden parissa toimivia keskustelemaan, kuinka ruoan alkutuottajat ja kuluttajat kohtaisivat paremmin toisensa. –Keski-Suomi on viljan, maidon, puutarhamarjojen, hunajan, riistan ja järvikalojen maakunta. Ruokaketjun koordinaatiohankkeessa teemme aidosti yhteistyötä muiden teemahankkeiden kanssa yli toimirajojen. Saamamme palautteen perusteella tuottajat ja yritykset ovat kokeneet hyötyvänsä hankkeesta. He näkevät tulevaisuuden positiivisena, sanoi Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatiohankkeen projektipäällikkö Leena Pölkki. Pölkin mukaan keskisuomalaisen ruoan jalostusaste on kasvamassa. –Lähiruoka on lisäarvotekijä useassa kunnassa Keski-Suomessa. Sen sijaan ruokamatkailun kehittämisessä meillä riittää vielä työtä, Pölkki jatkoi. Tervehdyspuheessaan Keuruun kaupunginjohtaja Hannu Mars totesi Keski-Suomella olevan hyvät mahdollisuudet kasvattaa osuuttaan lähi- ja luomuruoan tuottajana. –Vaikka emme olekaan Satakunnan ja Pohjanmaan vertainen vilja-aitta, Keski-Suomi voi hyvin kasvaa arvoketjussa ylöspäin aina ulkomaanvientiin saakka, Mars pohti. Keski-Suomen maakunnan ruokaketjun kehittämistä tukevan yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii keuruulainen Paula Pusa . Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Yksi päivän luentoaihe oli luomuruoka, jonka kysyntä kasvaa koko ajan niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kun luomuruokaa myytiin 2011 Suomessa 163 miljoonalla eurolla, viime vuonna myynti oli kasvanut jo 309 miljoonaan euroon. Eniten luomutuotteista suomalaiset ostavat hedelmiä, maitoa, vihanneksia, kananmunia ja kahvia. Paikalla olijat olivat yhtä mieltä, että lähi- ja luomuruoan pitää erottua kuluttajalle vähittäiskaupan hyllyiltä paremmin. Marianne Niinikoski Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kertoi Keski-Suomessa olevan 9 400 hehtaaria luomuviljelyssä, mikä tarkoittaa 7,5 prosenttia maakunnan kokonaispeltopinta-alasta. –Nurmea viljellään eniten, viljoista suosituin on kaura. Vähittäiskaupoissa on hyvä valikoima luomutuotteita. Luomuruokaa saa myös erikoiskaupoista, ruokapiireistä, suoramyyntitiloilta sekä nettisivujen kautta. Niinikoski sanoi. Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueen maaseutupäällikkö Eero Laskujärvi kertoi Keurusseudulla olevan kymmenisen luomutilaa. –Esimerkiksi Taatilan maatila ja Vaissi Oy ovat hyviä esimerkkejä siitä, että he tuottavat ja jalostavat elintarviketuotteitaan paikan päällä. Kuluttajavalistusta tulee mielestäni lisätä ja ideologiselta tasolta pitää tulla realistiselle tasolle miettimään sitä, mikä on ekologisesti ja eettisesti tuotettua ruokaa. Ulkomailta tulevat tuotteet eivät sitä aina ole, Laskujärvi kertoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Laskujärven mukaan Keurusseudun asukkaiden pitäisi käyttää enemmän paikallisia tuotteita. –Yhteistyön avulla paikalliset elintarviketuottajat voisivat pohtia, kuinka esimerkiksi tuottajat ja ravintolat voisivat toimia yhdessä. Raha luonnollisesti näyttelee suurta osaa hankinnoissa, mutta tuomalla esille lähiruoan puhtaus ja lyhyt hiilijalanjälki, voitaisiin kysyntää kasvattaa, mikä olisi hyödyksi sekä tuottajalle että myyjälle, pohtii Laskujärvi. Seminaarin osallistujat pääsivät tilaisuudessa myös maistamaan keskisuomalaisten tuottajien tuotteita. Kokoussalin pöytään oli katettu monenlaista lähiruokaa alkucocktailpaloista aina glögiin ja maatilalla tehtyyn marmeladiin. Keski-Suomen Kylät ry julkisti myös Keski-Suomen Vuoden kylän 2019, joka on Pylkönmäki. Juttua on tarkennettu 12.12. kello 12.40. Paula Pusa on Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) asettaman yhteistyöryhmän puheenjohtaja, ei MYR:n, kuten uutisoinnissa aiemmin kerrottiin.