Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Isänsä jalanjäljissä – Suur-Keuruu myönsi Antti-patsaan Juha Rainiolle arvokkaasta kulttuurityöstä kotiseudun hyväksi

Tänään tehdään huomispäivän historiaa. Ihmisen muisti on rajallinen. Sitä, millainen sää oli viime viikon maanantaina, ei välttämättä muista, mutta jonkin itselleen tärkeän tapahtuman ja siihen liittyvät yksityiskohdat säilyvät muistoissa pitkään. Onneksi löytyy ihmisiä, jotka tallentavat ja dokumentoivat tapahtumia, ilmiöitä, ihmisiä ja rakennuksia tuleville sukupolville tiedoksi. Juuri tästä syystä Keuruulla syntyneelle ja nykyisin Helsingissä asuvalle Juha Rainiolle Suur-Keuruu myönsi tämän vuoden Antti-patsaan, kuten se myönsi Rainion isällekin, Jussi Rainiolle 37 vuotta sitten. –Olen erittäin otettu ja liikuttunut huomionosoituksesta. Tässä tunnustuksessa tuntuu erityisen vahvalta isäni tekemä kotiseututyö, Juha Rainio kiittää nöyrästi. Juha Rainio on tehnyt keuruulaista historiaa tallentaneen isänsä valokuvista ja negatiiveista kaksi kirjaa Aika kylässä – Keuruun kirkonkylästä Keuruun kaupungiksi (2016) ja Purettuja ja palaneita (2018). Kirjat kertovat sanoin ja kuvin keuruulaisesta historiasta ihmisineen sekä rakennuksineen. Lisäksi Rainio tuottaa vanhoista Suur-Keuruun Sanomien uutisista Suur-Keuruulle kuukausittain artikkeleita, joissa luodaan ajan kuvaa kustakin vuodesta. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Vaikka Rainio päätti nuorena miehenä, ettei hän enää koskaan palaa Keuruulle, myöntää hän keuruulaistuvansa vuosi vuodelta. –Tuskin minusta koskaan enää sataprosenttisesti keuruulaista tulee, mutta tänne on kiva tulla. Keuruulla syntyneenä juuret vetävät aina takaisin ja se, että täällä on mukava tunnelma ja tuttuja ihmisiä, pitää minut jollain tavalla kiinni tässä paikassa, Rainio myöntää. Keuruulaisuus näkyy miehen mielestä monena erilaisena elementtinä. Se, mitä on kokenut ja muistaa vuosikymmenien takaa, muodostuu yhdeksi kokonaisuudeksi, jota hän peilaa nykypäivään. Isänsä runsaasti taltioimasta historiatallenteista syntyneet kaksi kirjaa alkoivat kehittyä, kun Rainio otti valokuvia samoilta paikoilta kuin hänen isänsä otti vuosikymmeniä aiemmin. Ottamistaan valokuvista Rainio piti myös valokuvanäyttelyn. –Tein kuvapareja ennen ja nyt -tyyliin. Siitä harrastus laajeni ja kipinä historiaan syttyi lumipalloefektin tavoin. Koin jonkinlaisen metsästäjän vietin, kun piti saada tietoa koko ajan lisää. Keuruun on Rainion mukaan muuttunut paljon kaupunkimaisemmaksi hänen lapsuusvuosistaan. Myös paikkakunnan arvot ovat muuttuneet. –Arvojen muuttuminen ei ole välttämättä huono asia. Tänä päivänä monessa asiassa pyritään samanlaisuuteen, minkä vuoksi Keuruunkin omaperäisyys on vähentynyt. Omaperäisyys on kuitenkin positiivinen ominaisuus, Rainio pohtii. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Paitsi Antti-patsas, kotiseututyössä isää ja poikaa yhdisti myös Suur-Keuruu, joka on toiminut kummankin historian tallentajan yhteistyökumppanina. –isä kirjoitti silloiseen Suur-Keuruun Sanomiin paljon artikkeleita ja toimi aktiivisesti lukijaneuvostossa. Toimin itsekin lehden toimitusharjoittelijana vuoden 1979 marraskuusta vuoden 1980 alkuun, muistelee Rainio. Tätä nykyä Rainio toimii oikeuslääkärinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Helsingissä. Vuonna 1988 Leningradin lääketieteellisestä korkeakoulusta valmistunut lääkäri alkoi erikoistua 1992 oikeuslääketieteeseen ja kuolemansyyn selvittämiseen. Koulutustaan tutkijana Rainio hyödyntää myös harrastuksensa parissa. –Kaikki harrastukset ovat vastapainoa palkkatyölle. Saamani tutkijankoulutus auttaa minua analyyttisesti kokoamaan, etsimään sekä dokumentoimaan tietoja. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Keuruulla Rainio vierailee talvella vähemmän ja kesällä enemmän. Mies sanoo neljän viikon poissaolon synnyinseudultaan olevan jo pitkä aika. –Pyrin vierailemaan Keuruulla sijaitsevalla vapaa-ajan asunnolla mahdollisimman paljon. Minulle myönnetty tunnustus ruokkii tutkimaan lisää Keuruun historiaa ja vanhoja uutisia, joista olen innostunut. Keuruun Veräjä on netissä mainio foorumi, jonne voi tallettaa tarinoita ja valokuvia. Toivoisin, että ihmiset, keillä on materiaalia vanhasta keuruulaisesta historiasta, tallettaisivat niitä sinne Veräjään tai toisivat julkaistavaksi Suur-Keuruuseen, Rainio kertoo. Vuosittain myönnettävä Antti-patsas annetaan tunnustukseksi paitsi valtakunnallisesti, myös maakunnallisesti ja paikallisesti henkilölle, joka on tehnyt ansiokasta työtä tiedottamisen ja paikallisen kulttuurin eteen. Antti-patsas on nimetty ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden julkaisijan Antti Lizeliuksen mukaan. Suur-Keuruun Antti-patsas palkitut 1981 Jussi Rainio, 1987 Markku Puro, 1988 Antti Reunanen, 1989 Ulla Haapamäki, 1990 Anneli Mertaniemi, 1991 Olli Haapanen, 1992 Heino Pikkukangas, 1993 Hannele huovi, 1994 Raija ja Pertti Sulkava, 1995, Helena Kukkamo, 1996 Pekka Isomäki, 1997 Laila Laaksonen, 1998 Tapio Suominen, 2000 Osmo Kärkkäinen, 2001 Kalevi Hakasalo, 2002 Mervi Männistö, 2003 Esa Rössi, 2004 Esko Hietanen, 2005, Virva Asp, 2006 Jukka Kivitalo, 2007 Veikko Ahonen, 2008 Pasi Back, 2012 Maire Riikonen, 2013 Pekka Kepponen, 2014 Satu Olkkonen, 2015 Raimo Savela, 2016 Mika Huuskola ja 2017 Ossi Poikonen.