Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Hoitotahdosta tukea elämän viimeisiin vaiheisiin

Hoitotahdon tekeminen on alkanut yleistyä, mutta aiheesta ei vielä ole keskusteltu julkisuudessa kovin mittavasti. Keuruullakin se oli esillä tiettävästi ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa, kun Kumppanuuspöytä ja Eläkeliitto järjestivät Kahvia ja kohtaamisia -tapahtuman Kimarassa perjantaina. –Jokaisen kannattaa miettiä, miten tahtoo tulla hoidetuksi silloin, kun ei enää itse pysty toiveitaan kertomaan, Keuruun vanhuusneuvoston jäsen ja vanhainkodin johtajana aikanaan toiminut Kaarina Leppänen korosti tervetulosanoissaan. Hoitotahdolla on juridinen merkitys Hoitotahto on kirjallinen, allekirjoitettu ja todistajien todistama terveydenhuollon asiakirja, jolla on juridinen merkitys. –Hoitotahto tallennetaan Omakanta-verkkopalveluun potilaan henkilökohtaiseen sairauskertomukseen, jolloin se on kaikkien valtakunnallisten terveydenhuollon yksiköiden käytettävissä, totesi yleislääkäri Tuula Tervo luennossaan. Ongelmana on, että hoidettavan tahto ei aina ole tiedossa. Epätietoisuus heikentää potilaan itsemääräämisoikeutta, sillä lääkärit ja omaiset joutuvat tällöin päättämään lähimmäisen hyvinkin henkilökohtaisista hoitoon liittyvistä asioista. –Usein etäisin läheinen on se, joka voimakkaimmin vaatii kaikkia mahdollisia toimenpiteitä, vaikka ne eivät parantaisi potilaan elämänlaatua. Kun on tehty selkeä hoitotahto, se vähentää ristiriitoja muutoinkin herkässä tilanteessa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Toiveet vaikka ruutupaperille Vt. osastonhoitaja Marja-Leena Viitanen Keuruun sairaalasta suosittelee mahdollisimman yksityiskohtaista tahdonilmaisua. Yleisin hoidon rajaus on elvytyskielto, mutta tavallista on esittää toivomuksia myös suonensisäisestä antibioottihoidosta, nesteytyksestä tai elämän keinotekoisesta ylläpidosta esimerkiksi hengityskoneessa. –Toiveet voi kirjoittaa vaikka ruutupaperille, kunhan sisältö on selkeä, yksilöity ja tarkka. Omaisten kanssa hoitotahto olisi tärkeä ottaa esiin silloin, kun kaikki on vielä hyvin. Se antaa läheisille mahdollisuuden sopeutua tulevaan. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Lehtiniemen muistiyksikössä työskentelevät hoitajat Jaana Palosaari , Päivi Manni ja Päivi Korvenpää esittelivät Effica-järjestelmään tallennettavaa elämänhistoriakaavaketta. –Siinä pyritään kartoittamaan kaikki, mikä liittyy uuden asukkaan elämään lapsuudesta eläkepäiviin ja mieltymyksistä inhokkeihin. Kaavake täytetään yhdessä omaisten kanssa, ja siten hoitohenkilökunta saa arvokasta tietoa, mitä ottaa huomioon päivittäisissä kohtaamisissa. –Voi vaikka kertoa, että haluaa syödä jälkiruokaa eri lusikalla kuin pääruokaa. Lehtiniemessä lusikoita kyllä riittää. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Lapset tietävät hoitotahdosta Eläkeliiton Keuruun yhdistyksen puheenjohtaja Urho Leppänen ja hänen vaimonsa Kaarina ovat tehneet sekä hoitotahdon että edunvalvontatestamentin. Tiedot on tallennettu Omakantaan. –Myös lapsemme ovat tietoisia, mistä asiakirjat löytyvät. Hoitotahto koskee nimenomaan hoitamista ja sitä, millaiseksi ihmisen loppuelämä muodostuu yhteistyössä hoitohenkilökunnan ja omaisten kanssa. Euroopan maista vain Belgiassa, Hollannissa ja Luxemburgissa sallitaan aktiivinen eutanasia, joskaan ei kevein perustein. –Hoitotahtoa ei voi rinnastaa kuolinapuun, jota Suomen lainsäädäntö ei edes tunnusta, Kaarina Leppänen painottaa. Kun ihminen on kertonut itse, mitä toimenpiteitä haluaa ja mitä ei, vältytään siltä, että päätös jää lääkärille. Jos potilaalla on mahdollisuus elpyä, häntä hoidetaan. –Voi siis toivoa niinkin, että saa kaiken mahdollisen saatavilla olevan hoidon. Mutta jos tiedetään, ettei ennuste ole hyvä, hoidolla saatetaan pitkittää kipua. Kun ihminen tulee terminaalivaiheeseen ja viimeiset hetket ovat käsillä, hoitotoimenpiteillä on myös mahdollista jouduttaa kärsimyksen loppumista. Seuraava Kahvia ja kohtaamisia järjestetään 14.12.2018 jouluteeman merkeissä.