Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Hiihtosankarit isänmaan palveluksessa

Muistellaanpas huomisen itsenäisyyspäivän merkeissä muutamia suomalaisia urheilusankareita, jotka uhrasivat sananmukaisesti kaikkensa isänmaan hyväksi. He toteuttivat myöhemmin kuuluisaksi tullutta John Kennedyn toivetta nuorisolle: ”Älkää ajatelko, mitä isänmaa voi tehdä hyväksenne, vaan ajatelkaa, mitä te voitte tehdä isänmaanne hyväksi.” Suonenjoella Sianjalan (myöh. Jalkala) kylällä vuonna 1907 syntyneestä Kalle Jalkasesta tuli legendaarinen viestinhiihdon sankari, kun hän toi v. 1936 Garmisch-Partenkirschenin viestiankkurina Suomelle olympiakultaa, vaikka sylkäisi välillä tekohampaansa lumeen ja kävi hakemassa ne takaisin suuhunsa. Niin Kalle Jalkanen kuin moni muukin kovakuntoinen hiihtäjä kunnostautui talvi- ja jatkosodassa erityisesti sissijoukoissa. Syyskuun 5. päivänä 1941 Kalle Jalkanen astui miinaan Inkerin Kirjansalossa, hyppi yhdellä jalalla yli kuolemankentän ja menehtyi sitten. Nilsiän Sänkimäellä v. 1911 syntynyt Pauli Pitkänen oli kaksinkertainen maailmanmestari – 18 km:llä ja viestissä – vuoden 1938 MM-kisoissa Lahdessa. Sissijoukkueessa palvellut mies haavoittui talvisodan lopulla 1940 kranaatinsirpaleesta Petäjäsaaressa, ja sirpale aiheutti myöhemmin toisen jalan halvaantumisen. Siitä huolimatta Pitkänen ilmoittautui jatkosodan syttyessä vapaaehtoiseksi. Sortavalassa hän oli sisätiloissa purkamassa kaatuneen varusteita, huomasi niissä käsikranaatin, aikoi heittää sen ulos, mutta pihassa oli lapsia, joten mies heittäytyi lattialle, kun kranaatti räjähti. Pauli Pitkänen haavoittui niin, että kuoli sotasairaalassa syyskuun 28. päivänä 1941. Suutari Matti Olkinuoran perheeseen Kaukolassa vuonna 1915 syntynyt Eino Olkinuora oli yksi kaikkien aikojen lupaavimmista hiihtäjistä. Vuoden 1939 MM-viestissä Zakopanessa ja epävirallissa kisoissa v. 1941 Gortinassa viestikultaa saavuttanut nuorukainen oli heti jatkosodan syttyessä sissijoukoissa. Hän teki 81 partiomatkaa aina ensimmäisenä, mutta jos oli pakko perääntyä, hän tuli viimeisenä ja juoksi sitten kärppänä muut kiinni. Lokakuun 21. päivänä 1941 hän joutui konekiväärisuihkuun ja huusi viimeisinä sanoinaan: ”Eteenpäin.” Aivan erikoinen oman juttunsa väärti on Rovaniemellä vuonna 1915 syntyneen Olavi Alakulpin elämäntarina. Vuoden 1939 viestissä maailmanmestaruuden voittanut mies taisteli molemmissa sodissa sankarillisesti sissijoukoissa ja haavoittui Savukoskella huhtikuulla 1944 käsirysyssä kuuden vihollisen kanssa. Valpo pidätti Mannerheim-ristin ritarin sodan jälkeen asekätkennästä epäiltynä, hän pakeni vankilasta ja teki sitten uskomattoman uran Yhdysvaltojen armeijassa. Kyllä vetävät hiljaiseksi näiden sankareiden elämänvaiheet. Hyvää itsenäisyyspäivää ! "Kyllä vetävät hiljaiseksi näiden sankareiden elämänvaiheet."