Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Keuruun kirkkovaltuusto hyväksyi 433 000 euroa alijäämäisen budjetin ensi vuodelle

Muun muassa lasten ja nuorten asiat puhuttivat. Valtuutetuista Harri Oksanen oli huolissaan, etteivät koulu ja seurakunta voi enää tehdä yhteistyötä entiseen malliin. Kirkkoherra Ossi Poikonen vahvisti, että seurakunnan pitämät aamunavaukset on lopetettu Opetushallituksen tänä vuonna antamista uusista ohjeista johtuen. Niiden mukaan uskonnon harjoittaminen koulussa ei ole enää sallittua, muu yhteistyö koulun ja seurakunnan kesken kylläkin. –Neuvottelemme parhaillaan, millaista koulun ja seurakunnan yhteistyö jatkossa voi olla. Hyvää tahtoa tähän yhteistyöhön kyllä löytyy molemmilta osapuolilta paljonkin, Poikonen sanoi. Perinnettä, yleissivistystä ja virkistystä Evankelisluterilaisen kirkon puolelta on tueksi tarjottu aihekokonaisuuksia, joilla seurakunta voi osallistua koulun opetukseen, mutta ilman uskonnon harjoittamista. Yleissivistävässä opetuksessa seurakunta voi olla yhtenä oppimisympäristönä tai seurakunnan työntekijä esimerkiksi oman alansa asiantuntijana. Tällöin esillä voisivat olla esimerkiksi kirkkorakennukset ja kirkkovuosi. Kasvun ja hyvinvoinnin tukea seurakunta voisi tarjota esimerkiksi kerhotoiminnassa, retkien järjestämisessä tai henkilökunnan virkistyksessä. Uskonnollisia tilaisuuksia voidaan järjestää, silloin kyse on uskonnon harjoittamisesta positiivisen uskonnonvapauden periaatteella. Tällainen voisi olla adventtihartaus tai pääsiäiskirkko. Keuruulla koululaisille tarkoitetut uskonnolliset tilaisuudet pidetään vastedes seurakunnan tiloissa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Naapurusten yhteiset rippikoulut Rippikoulujen pidossa alkaa Keuruun, Multian ja Petäjäveden välinen yhteistyö. –Laadukkaasta ja kehittyvästä rippikoulutyöstä on tärkeä pitää kiinni, sillä suuri enemmistö nuorista käy rippikoulun, mikä on ainutlaatuista koko maailmassa, sanoi Poikonen. Haapamäen ja Pihlajaveden suunnalla uusi kirkko tarjoaa hyvät puitteet seurakunnan monenlaiselle toiminnalle. Lisäksi Pihlajavedellä on aloitettu Pappi Kauppalassa -toimintaa, jossa Seppo Viljasjärvi käy Pihlajavedellä tapaamassa seurakuntalaisia Kauppalan tiloissa. –Ihmiset olivat tosi tyytyväisiä ensimmäiseen papin vierailuun, kertoi valtuutettu Simo Jämsä tapaamisen tunnelmista. Myös hautojen hoidon määräaikaisista sopimuksista ja hautakivien pois siirroista keskusteltiin. Asiaan päätettiin palata myöhemmin. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Toimintaan ei rajuja leikkauksia Keuruun seurakunnan talousarvio 2019 on noin 432 700 euroa alijäämäinen. Toimintatuottojen määräksi on arvioitu noin 1,82 miljoonaa euroa ja toimintakulujen osuudeksi 3,70 miljoonaa euroa. Toimintakulujen määrä on noin 3 prosenttia pienempi verrattuna vuoden 2017 talousarvioon. Myös toimintatuottojen on arvioitu hieman laskevan tälle vuodelle budjetoidusta. Kirkollisveroja on arvioitu kertyvän ensi vuonna 1,72 miljoonaa euroa ja valtionrahoitusta 189 000 euroa. Vuosikate on 153 000 euroa alijäämäinen ja poistot noin 280 000 euroa. –Poistojen määrää nostaa Haapamäen kirkkoremontin valmistuminen. Onnistuimme kuitenkin tekemään Haapamäen kirkon remontin seurakunnan omilla varoilla, velkaa ei tarvinnut ottaa. Tällä budjetilla voimme elää, eikä rajuja leikkauksia seurakunnan toimintaan ole tarvinnut tehdä, luonnehti Poikonen ja totesi, että Keuruun seurakunnan taloutta rasittavat nimenomaan sen omistamat monet kiinteistöt ja niiden ylläpito. Seurakunnan tuloveroprosentti säilytettiin 1,70:ssa. –Kirkollisveroprosenttimme on hyvää keskitasoa, arvioi Poikonen. Kirkkovaltuusto päätti niin ikään myydä Esa Vilhuselle Tynnyrikujalta Tervan alueelta Kangasmannila-nimisestä tilasta noin 220 neliömetrin määräalan neliöhinnalla 18,41. Lopullinen hinta määräytyy lohkomisen jälkeen todellisen pinta-alan mukaan. Kirkolliskokous päätti 2014 lisätä kirkkojärjestykseen säännöksen lapsivaikutusten arvioinnista - lapset ja nuoret on huomioitava kaikessa kirkon päätöksenteossa. Kirkon ja seurakuntien jokaisen päätettävän asian valmistelussa on tarkistettava, onko päätöksellä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Jos alustavan kartoituksen jälkeen todetaan, että päätöksellä on vaikutuksia lapsiin tai nuoriin, tehdään tarkempi arviointi. Tavoitteena on muun muassa parantaa lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia kirkossa ja yhteiskunnassa, kehittää lasten edun toteutumista ja vahvistaa lasten mielipiteiden huomioimista ja heidän osallisuuttaan kirkon toiminnassa. "Onnistuimme kuitenkin tekemään Haapamäen kirkon remontin seurakunnan omilla varoilla, velkaa ei tarvinnut ottaa. Tällä budjetilla voimme elää, eikä rajuja leikkauksia seurakunnan toimintaan ole tarvinnut tehdä." Ossi Poikonen Keuruun kirkkoherra