Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Talvilintulaskentaa

Talvilintulaskennat ovat vanhimpia linnuston muutosten seuraamiseen suunniteltuja laajamittaisia seurantoja. Laskennat aloitettiin jo 1957 ja siitä lähtien talvehtivien lintujen määrää on laskettu vuosittain. Nykyisin laskentareittejä on noin 500 eri puolilla maata. Aluksi linnut laskettiin vain keskitalvella, mutta vähän myöhemmin siirryttiin kolmen laskennan systeemiin, jossa ensimmäinen laskenta tehdään marraskuun alussa, toinen vuodenvaihteessa ja kolmas helmi-maaliskuun vaihteessa. Näin saadaan tarkempaa tietoa esimerkiksi siitä, kuinka talven sääolosuhteet vaikuttavat lintukantoihin. Pakkasista riippuen tyypillinen muutos on esimerkiksi se, että pienimpien lintujen, kuten hippiäisen tai pyrstötiaisen määrä putoaa talven edetessä. Pienimmät eivät tahdo kestää kovia pakkasia. Talvehtivassa linnustossa on tapahtunut myös pitkäaikaisia muutoksia. Esimerkiksi sinitiainen ja viherpeippo ovat runsastuneet lintujen talviruokinnan ansiosta lähes nollasta erittäin runsaiksi. Samaan aikaan vanhapuustoisista metsistä pitävät lajit ja jopa monet metsien peruslajit ovat vähentyneet. Hömö- ja töyhtötiainen sekä metsäkanalinnut ovat selviä häviäjiä. Molemmissa edellisissä muutoksissa taustalla on ihmisen toiminta täällä Suomessa. Laajemmin ihmisen toiminta on vaikuttanut ilmastoon siten, että talvien lyheneminen näkyy jo selvästi myös talvilinnustossa. Lähes jokavuotisia lajeja talvilintulaskennassa ovat nykyään esimerkiksi lehtokurppa, laulujoutsen, peippo, lokit ja monet muut kesälinnut, joiden pitäisi muuttaa pakoon Suomen ankaraa talvea. Omassa marraskuun alun laskennassani runsain laji oli isokoskelo. Muuttoparvet ovat vielä täällä, koska vedet vellovat täysin sulina. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös lintujen laskemiseen. Kun aikanaan Haapamäen seudun yksi laskentareitti kulki Yltiänjärven yli, piti sen laskeminen jo aikaa sitten lopettaa, koska järven jää ei vielä vuodenvaihteessakaan tahtonut kestää laskijoita. Lumettomuus on yhä useammin siirtänyt sukset syrjään ja talvilinnut lasketaan kävellen. Tällä vuosituhannella on jopa maaliskuun alun kevätlaskenta jouduttu muutaman kerran lumen puutteessa kävelemään. Oma lukunsa ovat linnustonmuutokset, joiden syy on osin epäselvä. Tyyppiesimerkki on varpusen ja pikkuvarpusen vastakkainen muutos. Varpunen on vähentynyt erittäin voimakkaasti ja monin paikoin jo kadonnut kokonaan. Samaan aikaan pikkuvarpunen on tullut sen tilalle. Haapamäellä varpuslajit ovat tällä vuosituhannella vaihtaneet runsausjärjestystä, mutta vielä tavallisia varpusiakin sentään jokusia paikkakunnalla sinnittelee. Miten on Keuruun keskustassa? Keuruun seudulla on muuten kymmenkunta vanhaa talvilintulaskentareittiä, joista tänä talvena lasketaan enää muutamia. Hauskaa ja terveellistä sekä mielenkiintoista tietoa tuottavaa ulkoilua olisi tarjolla useammallekin. Vanhoja reittejä voi kysellä tai uusia perustaa, olemalla yhteydessä laskentoja koordinoivaan luonnontieteelliseen keskusmuseoon: www.luomus.fi/fi/talvilintulaskennat. Sinänsä linnuista on tullut muoti-ilmiö. Lintuja seuraa niin presidentti, muotivaikuttaja kuin nuorisoidolikin. Olisiko linnuissa myös sinulle uusi harrastus? Ainakin lintuja, harrastuspaikkoja, -mahdollisuuksia ja leppoisaa seuraakin on Keuruun seudulla tarjolla mukavasti.