Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Pimeällä tiellä

Tällaisina iltoina piti kävellä niska kenossa, jos tiellä aikoi pysyä; lapsuuteni väyliä eivät katuvalot vaivanneet. Marraskuun syvä pimeys pilvisinä iltoina oli haaste, josta selvisi tien päällä häämöttävää vaaleampaa kaistaletta katsomalla. Kouluun piti lähteä heti seitsemän jälkeen. Aamu-uninen kun olen, kävelin yhtenä pimeänä aamuna päin riihen seinää. Monet ojanpohjatkin tuli koluttua. Martinjärven syysillat jättivät mielenpohjaan syvän muistikuvan. Tummat metsät ympäröivät vettä, jonka kylmä loiske jatkui aironvedosta toiseen. Soutajan piti olla tarkkana kivien keskellä. Järvelle näkyi vain yksi valo, Kankaan Jussin mökin tuikku. Järvellä kulkeminen muuttui jäiden tultua ihan toisenlaiseksi. Sitten kuljettiin kirjaimellisesti hakoteillä. Lumeen oli pistelty kuusenoksia oikeata väylää näyttämään. Nyt valoja on liikaa. Kävelin äsken kirjastoon. Mäkisen rannan rantavalot ovat liian kovatehoisia. Ne eivät luo tunnelmallista vaikutelmaa. En myöskään pidä kiertoliittymien värivaloista. Miten neonvärit voisivat sopia suomalaiseen maisemaan? Etelän maissa osaavat valaistuksen. Seinille luodaan hienoja hämärikköjä. Katukahviloiden lämpimät ja sopivan himmeät lyhdyt näyttävät kutsuvilta. Meillä on vähän taloja ja paljon puita. Valaistus olisi suunniteltava tilaa ja luontoa korostamaan. Neonvärit männikössä näyttävät kamalilta. Joulu- tai kaamosvalot ovilla ja ikkunoilla ilahduttavat, melkein aina. Ja jokaisella on onneksi vapaa valta oman uksensa kohdalla. Tällaisina iltoina mieli pyrkii takaisin tummiin metsiin. Harva kulkija voi nykyisin kokea sen ilon, minkä pitkän, mustan metsätaipaleen jälkeen näkyvä pieni valo voi synnyttää. Sellainen kaukaa tuikkiva valo on elämänmerkki. Sen turvin kulkija jaksaa pimeässä ja kylmässä kotiin saakka. Metsätaipaleilla kulkeminen ei ehkä vaikuta mukavalta, mutta en antaisi omia taipaleitani pois. Ne ovat olleet koulu, jossa opin itseluottamusta ja rohkeutta. Ne tiet opettivat kunnioittamaan luontoa, synnyttivät tietoisuuden sellaisesta suuremmasta, jota ei näe, mutta jonka tuntee. "Kaukaa tuikkiva valo on elämänmerkki."