Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Onko isäntää karvoihin katsomista?

Minulla on viisivuotias belgianpaimenkoira tervueren-uros. Hauska ja itsepäinen tyyppi, mutta myös lojaali ja toisinaan tottelevainen. Joskus voin sanoa, ettei sen koulutus ole mennyt hukkaan, toisinaan sanon, että on se mennyt. Mutta yhdestä asiasta koirassani olen erityisen ylpeä; se ei tee tarpeitaan porttigongeihin, postilaatikoille ja kaikkein vähiten toisten pihamaalle. Siitä yksinkertaisesta syystä, etten anna sen tehdä. Sillä koira ei tee tarpeitaan siihen, mihin omistaja ei anna tehdä. Keuruulla on paljon koiria, joita omistajat ulkoiluttavat kaupungin kattavilla kevyen liikenteen väylillä ja metsäalueilla. Valitettavan usein näkee sen, ettei omistajan selkä taivu koiranjätösten siivoamiseen jalkakäytävältä. Laiskuus ei katso ikää, sukupuolta, ammattia tai yhteiskunnallista asemaa. "Siihenhän se maatuu" -toteamus pyhittää käytösmallin, joka estää "mykkäpojan" siivoamisen pois toisten kulkureiteiltä. Jo järjestyslaki (2003/612) velvoittaa, että omistajan on pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa. Talvella koiranjätöksen jättäminen hankeen on helppoa. Potkaistaan vähän lunta päälle ja jatketaan matkaa. Poissa silmistä, poissa mielestä. Keväällä lumien sulettua voidaan sinisillä silmillä räpsytellä, etteivät ne jätökset ole peräisin minun lemmikistäni. Kyse ei ole ainakaan siitä, etteikö olisi paikkaa, mihin jätöspussi viedä. Kun aikoinaan vinkkasin Savelan Raimolle , kaupungin entiselle kunnallistekniikan päällikölle, että koiranjätösten astioita pitäisi saada hautausmaan lenkille lisää, niin meni kaksi viikkoa ja lenkin varrelle ilmestyi kolme uutta astiaa. Tätä nykyä astioita löytyy lähes kaikilta kevyen liikenteen väylien varrelta. Niitä myös tyhjätään säännöllisesti. Jätösastian investointi tuskin on kallis, mutta sen funktiota ei voi mitata rahassa, sillä koiran jätökset voivat ovat myös terveysriski. Kulkuväylille ja niiden varteen jätetyt läjät saattavat levittää tarttuvia tauteja ja loisia lemmikistä toiseen sekä myös ihmisiin. Pappilanniemessä on nopean laskutoimituksen mukaan lähes 30 koiraa. Vaikeaa on raittia pitkin kulkiessaan koiraa ulkoiluttaa niin, ettei joku toinen koiranomistaja tule lemmikkinsä kanssa vastaan. Ihan yhtä vaikeaa on löytää Pappilanniemen kevyen liikenteen varrelta koiranjätöstä. En nyt lähde rehvastelemaan pappilanniemeläisten aktiivisella jätösten keräilyllä, mutta maisemat ovat pysyneet siisteinä ja puhtaina, sillä alueen asukkaat keräävät koiriensa jätökset säännöllisesti keräysastioihin. Kyse ei nyt ole mistään muusta kuin että jokainen huolehtisi oman koiransa jätöksistä.