Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Ovella oli Poleenin neiti

Istuimme Sylvi Rapon kanssa kahvikupin äärellä ja juttu juoksi Keuruun eiliseen. Esille pääsivät hattukauppiaat ja monet muut, mutta keskushenkilöksi nousi uskon asialla kiertänyt salaperäinen nainen. –Häntä sanottiin Poleenin neidiksi. Vaatetuksesta näki, että neiti kuului herrasväkeen. Asu oli aina kapea ja tumma, hieman kiiltävää kangasta. Hattu, sellainen pipon muotoinen, kuului kuvaan. Sylvi Rapon muistelema Poleenin neiti kulki Keuruun Heinonperän ovilla vielä 1930-luvulla. - Pontevasti asiansa esittävä nainen otettiin arvostavasti vastaan; edustihan tämä herrasväkeä, sen huomasi kaikesta. –Isoisäni ei pitänyt tästä vierailijasta, vankka babtisti kun oli. Äiti ja Mari-täti puolustivat vierasta, sanoivat, että ihan oikeaa asiaahan tämä puhui. Mitä suuntausta neiti edusti, sitä ei varmasti tiedetä, mutta voimakkaan muistikuvan hän puheillaan jälkeensä jätti. Eikä ihme, Polén-nimellä on suomalaisessa kulttuurihistoriassa vahva asema. Keuruun nimismiehenä oli 1870–1884 Richard Rudolf Polén . Hänen ja vaimonsa Hildan tyttäret Aina Matilde ja Hilja Maria olivat syntyneet 1877 ja -79. Keuruulla. Voi olettaa, että ovilla kulkija oli näistä tyttäristä toinen. Keuruulla oli noihin aikoihin myös ylimääräiseksi nimismieheksi nimetty Jakob Aschan ja samaan talouteen kirkonkirjoissa laitettu, Pieksämäeltä muuttanut rouva Anna Olivia Polén . Tästä suvusta löytyy vahvoja valtakunnallisia vaikuttajia. Pieksämäellä 1823 syntynyt toimittaja, kääntäjä ja suomalaisuusmies Rietrikki (Fredrik) Polén oli aikakirjojen mukaan varsinainen aitojen kaataja, ensimmäinen oppinut, joka kirjoitti väitöskirjansa suomenkielellä. Ratkaisu herätti julkista pahennusta, ja pahennuksen herättäminen ei Rietrikki Polénin elämässä siihen loppunut. Nyt on toisin; Pieksämäen kulttuurikeskus Poleeni on nimetty kapinallisen suomalaisuusmiehen mukaan. Sylvi Rapoa kuunnellessa Polénin neidistä piirtyy kiehtova kuva. Herrasperheen sivistynyt vesa oli suomalaisuusaatteen asemesta uskon asialla. Polénin perhe asui Vihriälän taloa, mutta missä ovilla kiertänyt neiti 1900-luvun alkupuolella asui, siitä ei ole tietoa. Olisiko uskon levittäjän kulkua siivittänyt Rietrikki Polénin runo: "Suloinen Suomi / Mustikka muille /Tuoksuva tuomi, /Mansikka meille; / Surustas soinnu, / Huolesi heitä, / Toivossa toinen / Murheesi peitä."