Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Hätäilmoitukset äidinkielellä - Viittomakieliset tyytyväisiä kokeilun aloittamiseen

Kela, Hätäkeskuslaitos, sisäministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö käynnistävät keväällä 2019 kokeilun, jossa hätätilanteessa oleva henkilö voi tehdä hätäilmoituksen suomalaisella viittomakielellä vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen kautta. Käytännössä hätätilanteessa asiakas on videokuvayhteydessä vammaisten tulkkauspalvelun etäpalveluun, jolloin tulkki muodostaa neuvotteluyhteyden hätänumeroon 112. Hätäkeskuspäivystäjä käsittelee hätäilmoituksen tulkin avustuksella. Tällä tavoin hätäilmoituksen voi tehdä kokeilun aikana arkisin kello 8–16. Todellisiin hätätilanteisiin –Avun saaminen tekstiviestillä voi olla todella hankalaa ja apu voi viivästyä paljonkin tarkentavien kyselyjen takia. Mahdollisuus tehdä hätäilmoitus viittomakielellä eli omalla äidinkielellä on hyvä uudistus: apua saisi helposti ja turvallisesti - esteettömästi, sanovat Vesa Rantanen Petäjävedeltä ja Heli Ranta Keuruulta. He molemmat ovat olleet kuuroja syntymästä saakka. Kela otti vammaisten tulkkauspalvelussa käyttöön etäpalvelun vuonna 2014. Palvelun avulla vammaisten tulkkauspalvelun asiakkaat voivat pyytää viittomakielen tulkkausta etänä lyhyisiin asiointitarpeisiin, kuten puhelimella tehtävät asioinnit, esimerkiksi ajanvaraukset tai tulkkitilaukset. Nyt kokeilussa selvitetään, miten Kelan nykyinen etätulkkaus ja tekniikka soveltuvat hätätilanteisiin ja viranomaistoimintaan sekä miten palvelua voisi kehittää. Kokeilu toteutetaan suomalaisella viittomakielellä. Vaikka kyseessä on kokeilu, palvelu on tarkoitettu todellisiin hätätilanteisiin. Hätäilmoituksen voi tehdä kuka tahansa suomalaisella viittomakielellä kommunikoiva henkilö. Hätäilmoituksen tekijän ei siis tarvitse olla vammaisten tulkkauspalvelun asiakas. Hätäilmoitus naapurin avulla –Hätätekstiviestit 112-numeroon saatiin käyttöön vuoden 2018 alusta, tähän palveluun pitää kirjautua etukäteen. Pääasiassa kuurot ovat yrittäneet löytää naapurin tai jonkun muun ihmisen, joka on nähnyt heidän hätänsä ja soittanut hätänumeroon, selvittää aluetyöntekijä Susanna Helminen Kuurojen liitosta. Hän kertoo, että hätäilmoitusten teon vaikeuden takia on tullut todellisia vaaratilanteita. Myös väärinymmärryksiä on tapahtunut. Erityisesti kuurot seniorit kyselevät Kuurojen liitosta usein neuvoa, mitä tehdä, jos itselle tai puolisolle sattuu jotain. Mistä ja miten saa apua? Kielimuuri haittaa Viittomakielisten hätäilmoituksen tekoa vaikeuttavat sekä teknologian puutteet että kielimuuri. Tähän saakka hätäilmoituksen on voinut tehdä vain tekstiviestillä. Hätäilmoituksen teko taas on stressitilanne, jossa on vaikea käyttää itselle vierasta kieltä, kirjoitettua suomea. –Viittomakieliset ovat oma kieliryhmänsä, ja monilla heistä suomen kielen taito on sen verran heikko, että erityisesti hätätilanteessa asian selittäminen vieraalla kielellä on hyvin haastavaa. Suomen kielen ongelmat johtuvat pääasiassa siitä, että he eivät kuulemalla opi ympäristön kieltä, ja puhutun kielen oppiminen ei ole kaikilta koulussa riittävän hyvin onnistunut. Kielen sanasto on voinut jäädä suppeaksi ja kielten erilaisuus sanajärjestystä myöten aiheuttaa helposti väärinymmärryksiä ja voi jopa pahentaa tilannetta, selvittää Helminen. Toivottavasti pysyväksi –Tarve tehdä hätäilmoitus on aina todellinen. Kuinka moni meistä saisi apua, jos Suomessa olisi mahdollisuus esimerkiksi soittaa vain ruotsinkieliseen hätänumeroon? Aika moni taitaisi jäädä ilman apua. Mahdollisuus tehdä hätäilmoitus ja olla yhteydessä hätäkeskuslaitokseen viittomakielellä on todella tarpeellinen. Toivottavasti se pian laajenee ympärivuorokautiseksi ja pysyväksi, toivoo Susanna Helminen. Lisäksi hänestä olisi hyvä, jos palvelussa voisi hätäilmoituksen teon ja ohjauksen lisäksi tilata asiakkaalle tulkin myös hätäpaikalle, jos sinne lähetetään viranomaisapua tai vaikka sairaalaan, jos asiakas päätyy sinne. Ranta ja Rantanen pohtivat, miten hätätilanteessa saa viitottua selkeästi ja rauhassa. Entä millaista on kuvan laatu tiukassa paikassa? –Sitähän voisi kavereiden kanssa vaikka harjoitella. Hyvä kokeilu joka tapauksessa, viittovat Vesa Rantanen ja Heli Ranta. "Tarve tehdä hätäilmoitus on aina todellinen. Kuinka moni meistä saisi apua, jos Suomessa olisi mahdollisuus esimerkiksi soittaa vain ruotsinkieliseen hätänumeroon?" Susanna Helminen aluetyöntekijä Kuurojen liitto