Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Koskettava teos sota-ajan arjesta - Reijo Vuorinen julkaisi kirjasyksyyn kaksi teosta, sanojensa mukaan sattumalta

Reijo Vuorisen kirja ei ole sotakuvaus, vaan tarina rakkaudesta, ikävästä, puutteellisista oloista ja lujasta uskosta tulevaisuuteen ja samalla Suomen karjalaisten tarina, missä vuosisatoja samoilla paikkakunnilla eläneet karjalaiset suvut ja perheet hajosivat lopulta ympäri Suomea. Kirja on Karjalan Impilahdelta kotoisin olevien nuorten Martti Vuorisen ja Mirja Pitkon talvi-, jatko- ja Lapin sodan aikaisista kirjeistä koostuva teos. –Kirjeet ovat isäni ja äitini toisilleen kirjoittamia. Mukana on myös kirjeitä heidän omaisiltaan, kertoo kirjailija Reijo Vuorinen. Vuosikymmenten hanke Kirjeiden toimittaminen kirjaksi on ollut hänelle vuosikymmeniä kestävä tehtävä. –Ensimmäisen kerran tartuin tähän suureen kirjelaatikolliseen 1980-luvulla ja kirjoitin kirjeet koneella puhtaaksi vuoteen 1944 saakka. Jälleen 1990-luvun alussa palasin asiaan. Nyt oli jo tietokone ja sillä tallensin nuo aiemmin konekirjoitettuun muotoon ladotut kirjeet. Sitten työ jäi minulta vuosikymmeniksi kesken, kertoo Vuorinen. Vasta eläkkeelle jäätyä löytyi aikaa kaikkien kirjeiden saattamiseen digitaaliseen muotoon. –Kirjoittaessani aloin ottaa mukaan myös yleistä historiaa, jotta sain kirjeille historiallisen tausta - linkin, mitä Suomessa ja maailmalla tapahtui samaan aikaan, sanoo Vuorinen. "Pääsisimmepä yhteen" Kirja kertoo, miten sota erotti juuri kihloihin menneet nuoret, eikä sotien päättyminenkään tuonut helpotusta elämään. –Kirjeissä itsessään ei paljoa käsitelty yleisiä tapahtumia. Sodasta ei sensuurin vuoksi voinut kirjoittaa, kuin että "loppuisipa se pian, että päästäisiin taas yhteen". Kotirintaman ruokapulasta ja arkisista askareista sen sijaan kirjoiteltiin paljonkin, kuvailee Vuorinen. Hänen isänsä palveli kaikkien kolmen sodan aikana esikuntatehtävissä –Isäni oli jatkosodan lopulla ylikersantti ja sotilasvirkamies ja kaikkien sotien aikana kuului armeijan kantahenkilökuntaan. Vakansseja eri esikuntien huoltokomppanioissa olivat muun muassa talousaliupseeri ja rahastonhoitaja. Hän otti osaa taisteluihin Summajoella, Summassa ja Viipurissa, sanoo Vuorinen. Martti Vuorinen jätti puolustusvoimat sotien jälkeen, muutti Juukaan ja työskenteli Veitsiluoto Oy:n palveluksessa. –Äidilläni oli sotien aikaan kaksi lasta huollettavanaan ja sodan lopulla hän odotti kolmatta. Perhe joutui evakkoon. Ruokapula oli kova ja asunnottomuus ja toisten nurkissa oleminen koetteli voimia, kertoo Vuorinen. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Toistatuhatta kirjettä Nykypäiviin säilyneitä kirjeitä oli kaikkiaan 1088 kappaletta ja postikortteja lisäksi yli sata. Kirjaan valikoitui 327 kirjettä. Ensimmäinen on kirjoitettu 5. joulukuuta 1937 eli noin kaksi vuotta ennen talvisodan syttymistä ja viimeinen 6. marraskuuta 1945, noin vuosi jatkosodan päättymisen ja puoli vuotta Lapin sodan päättymisen jälkeen. Kirja on laajin Suomen sota-ajan kirjeistä tehty kokonaisuus niin ajallisesti kuin säilyneiden kirjeiden määrän suhteen. Kirja on sotien aikaisen karun arkielämän realistinen ja vaikuttava kuvaus. Koskettava kirjoitusprosessi Omien vanhempien kirjeenvaihdon työstäminen kirjaksi oli kirjailijalle itselleenkin koskettava ja tunteita herättävä matka Suomen historian kohtalonvuosiin. –Kyllä kirjoittaessa tuli sekä itku että nauru. Koskettavimpia olivat Lapin sodan aikaiset kirjeet, joissa äitini kuvaa perheen asunnottomuutta ja sitä, miten hyljeksivästi heihin toisten nurkissa suhtauduttiin, pohtii Vuorinen. Hän on toimittamaansa teokseen tyytyväinen. Kustantaja pyysi vielä kirjahankkeen lopulla tiivistämään tekstiä, 50 kirjettä jätettiin pois. Vuorinen on karsimisestakin samaa mieltä. Tiivistämällä teos parani. –Sellainen ajatus minulle jäi, että nykyään valitetaan asioista aivan turhaan, niin helppoa meillä on, on ruokaa ja asunnot. Saamme olla kiitollisia, että meidän ei ole tarvinnut kokea noita samoja asioita, joita sota-ajan polvi kävi läpi, sanoo Vuorinen. Reijo Vuorisen Kirjeesi ovat kaikkeni -teosta saa Kirjakeuruusta, Multialla Kahvila Savannista sekä kirjailijalta itseltään omistuskirjoituksella.