Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Petäjäveden kirkosta remontoidaan koko seurakunnan toiminnan sydän - Uusi kellotapuli odottaa kuparista kattoaan

–Petäjäveden kirkon remontti on suunniteltu seurakunnan toiminta edellä, ja mielestäni arkkitehtimme Markku Mykkänen Myart Oy:stä on siinä hyvin onnistunutkin. Suurimmat muutokset sisätiloihin ovat kuorialueen laajentaminen. Kolme ensimmäistä kiinteää penkkiriviä on poistettu, jotta tarvittaessa on tilaa esimerkiksi orkesterille, kuorolle tai kirkkodraaman näyttelijöille. Sisä-WC ja morsiushuone ovat myös kirkon käytön kannalta tärkeitä uudistuksia, sanoo Petäjäveden kirkkoherra Laura Laitinen . Kirkossa etummaiset penkkirivit muodostetaan remontin jälkeen tuoleista. Niistä voidaan ryhmitellä myös intiimi tila alttarin ääreen osallistujamäärältä pienemmissä tilaisuuksissa. –Näin kirkkosalia, sakastia ja morsiushuonetta voidaan käyttää myös seurakunnan pienryhmätiloina. Uusilla tilaratkaisuilla parannetaan tilan monimuotoisuutta. Remontissa kirkon oviin asennetaan sähkölukot ja avaimia annetaan myös seurakuntalaisille, jotta he voivat käyttää omaa kirkkoaan, heitä vartenhan kirkko remontoidaan, linjaa Laitinen. Hän toivoo kirkon remontista kuin uutta alkua seurakunnan toimintaan. –Kirkko voisi aidosti olla elävän seurakunnan sydän, tila johon toiminta keskittyy, sanoo Laitinen. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Vuoden kestävä korjaushanke Petäjäveden kirkon remontointi aloitettiin helmikuussa 2018 ja sen on määrä valmistua ensi helmikuussa 2019. Yhteensä noin kahden miljoonan hankkeessa kirkko kunnostetaan sisäpuolelta kokonaan. Korjausaikataulu viivästyi alkuperäisestä, koska seinien kipsaukset jouduttiin niiden huonokuntoisuuden takia tekemään kokonaan alusta, näin valmistuminen siirtyy joulusta helmikuulle. –Kirkon kaikki maalipinnat uusitaan kokonaan, tilat maalataan pellavaöljypohjaisilla maaleilla. Alkuvuodesta vanhojen maalien poisto vei useita kuukausia. Vanhaa ja alkuperäistä on löydetty ja säilytetty muun muassa kirkon kuorin seinissä, joihin on uudelleen maalattu alkuperäiset ornamenttikuviot ja palautettu kuorin alkuperäinen värimaailma. Tiedot, miltä kirkko on eri aikoina näyttänyt, on työn kestäessä tallennettu myös valokuvien avulla seurakunnan omaan arkistoon sekä Keski-Suomen museoon, kertoo Toni Anttila , vastaava työnjohtaja Rakennusliike Seiskasta Jyväskylästä. Yritys on Petäjäveden kirkon kunnostuksen päätoteuttaja. Myös kirkon rakennustekniikkaa on uusittu ja peruskorjattu. Kirkon yläpohjaan on lisätty eristeitä ja kirkon alkuperäiset ikkunat kunnostettu ja tiivistetty. Lämmitysjärjestelmä muutetaan sähköstä kaukolämpöön, mikä tuo seurakunnalle säästöä energiakuluihin. Myös kirkon tietotekniikka ja äänentoisto sekä palovaroitin ja poistumistiejärjestelmät uudistetaan. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Tapuliin kuparinen katto Kirkon ulkopuolelle on jo pystytetty kokonaan uusi tuliterä kellotapuli, joka valmiina kohoaa reilun 20 metrin korkeuteen. Massiivipuiset runkoelementit saavat punamultaverhoilun ja tapuliin nostetaan aikanaan kuparinen katto. Kellotapuli on maamerkkinä taajaman maisemassa sijaiten kylänraitin päässä ja sitoo näin yhteen seurakunnan tien kahta puolta sijaitsevat tilat. –Aika harvinainen rakennushankehan tämä on, ei uusia kirkkotapuleita kovin paljon rakenneta. Kirkkojen saneerauksessa pätevät samat lainalaisuudet kuin muissakin rakennuksissa, mutta on tässä omat erityispiirteensäkin. Työskentelemme rinnan konservaattoreiden ja urkuasiantuntijoiden kanssa. Itselleni Petäjäveden kirkon kunnostus on ensimmäinen kirkollinen hanke, yrityksemme on aiemmin toteuttanut sellaisia kaksi, sanoo Anttila. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kosteuden ja kylmyyden vaurioita Parhaillaankin Petäjäveden kirkossa työskentelevät muun muassa maalarit, konservaattorit ja urkuasiantuntijat. Viimeksi mainitut kunnostavat Kangasalan urkutehtaan vuonna 1943 valmistuneita pneumaattisia urkuja. –Nämä urut ovat suurimmat myöhempinä sotavuosina rakennetut, suuri soitin, jossa on 30 äänikertaa, yli 2000 pilliä, kuvailee urkuasiantuntija Marko Koskinen . Hän työryhmineen peruskorjaa urut, joiden ilmalaatikoiden tiivisteistä paljastui merkittäviä vaurioita. –Ilmalaatikoita on vuosikymmenten varrella tiivistetty paperinauhoilla, kumitiivisteellä ja jopa silikonilla, jota ei missään tapauksessa saisi käyttää, Koskinen mainitsee. Lämpötilan ja kosteuden vaihtelu ovat vaurioittaneet myös Frans Hautalan 1928 maalaamaa alttaritaulua sekä katon keskikupolin, saarnastuolin ja lehtereiden öljyvärimaalauksia vuodelta 1937. Ne kaikki ovat Antti Salmenlinnan käsialaa. –Teokset on maalattu öljyväreillä levylle. Maalipinnan kiinnipysyvyys on ongelmana, kertoo konservaattori Seppo Holma . Hän on myös puhdistanut kirkon lyijypuiteikkunamaalaukset. –Niistä tuli kirkkaat, ne hohtavat kuin uutena. Käyttöönottojuhla palmusunnuntaina Petäjäveden kirkko otetaan uudelleen käyttöön helmikuun alussa ja käyttöönottomessua vietetään palmusunnuntaina 14. huhtikuuta 2019, jolloin Petäjäveden seurakunnassa on myös piispantarkastus. Edit: Korjattu urkujen rakennusvuodeksi 1943. Petäjäveden kirkon urut ovat suurimmat sodan lopulla rakennetuista, eivät ainoat. Korjaukset tehty 25.10.2018 kello 15.28 Kunnostusaikataulu helmikuu 2018 - helmikuu 2019. Kustannusarvio, jossa sekä kirkon sisätilojen kunnostus että uuden kellotapulin rakentaminen yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Pääurakoitsija Rakennusliike Seiska Oy, LVIA-työt Pelvi Oy ja sähkötyöt Kiites Oy. Sekä lisäksi erillishankintoja kuten konservointi, urkujen huolto, kultaustyöt ja alttarikalusteita. Petäjäveden kirkon taideteokset konservoidaan kirkon peruskorjauksen yhteydessä. "Petäjäveden kirkon remontti on suunniteltu seurakunnan elämä edellä. Elävä kirkko elävälle seurakunnalle." Laura Laitinen Kirkkoherra