Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Ikäihmisten ja vammaisten kuljetuspalveluissa on parantamista - Paneelikeskustelussa nousi esiin huonoja kokemuksia

Vanhusten ja vammaisten kuljetuspalveluiden asiantuntijat joutuivat vastaamaan moneen kinkkiseen yleisökysymykseen maanantaina Kimarassa järjestetyssä ”Saiskos kyytiä” - Asiantuntijat areenalla -keskustelutilaisuudessa, jossa aiheena olivat kaikki vammaisten ja ikäihmisten tarvitsemat kuljetuspalvelut: taksi, invataksi, Kelataksi ja lisäksi vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaiset kyydit sekä asiointiliikenne. Paneelissa kuulijoiden kysymyksiin olivat vastaamassa paikallinen taksiyrittäjä Jaakko Papinaho , Keski-Suomen aluetaksin toimitusjohtaja Harri Holttinen , Keuruun kaupungin vammaispalveluista vastaava sosiaalityöntekijä Tiina-Maija Lähteenmäki , Keuruun perusturvajohtaja Tuija Koivisto sekä lähinnä asiointiliikenteestä kertomassa Keuruun kaupungin ajojärjestelijä Janne Väliaho ja liikennöitsijä Matti Mäkelä . Kela ei pyynnöistä huolimatta lähettänyt edustajaansa tilaisuuteen lainkaan, vaikka tietoa olisi kipeästi kaivattu myös Kelataksin toiminnasta. –Kelasta vastattiin, ettei heillä ole henkilökuntaa tällaiseen ja neuvoivat katsomaan netistä, totesi paneelikeskustelun puheenjohtajana toiminut Liisa Ruusila , Keuruun vanhusneuvoston puheenjohtaja. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Miksi tilattu taksi ei tullut? Useissa yleisökysymyksissä nousi esiin tilanteita, joissa tilattu kyyti ei tullutkaan ja kuljetusta tarvinnut ikäihminen tai vammainen jäi odottelemaan turhaan jopa tunneiksi, vaikka kuljetus oli ohjeiden mukaan tilattu. Esimerkiksi menopaluukyydin tilannut puhevammainen henkilö oli jäänyt vaille paluukyytiä. Lopulta hoivakodin henkilökunta oli hakenut hänet takaisin. Toisessa tapauksessa taksikyydin tarvitsija oli tilannut auton 26 kertaa tuloksetta. Reissu jäi tekemättä. Paneelin osallistujat kuuntelivat, avasivat sääntöviidakkoa, vetosivat inhimillisiin virheisiin ja olivat pahoillaan. –Miksi näkövammaiset eivät saa käyttää vammaispalvelulain perusteella myönnettyjä matkojaan Jyväskylässä eli toiminnallisessa lähikunnassa asiointiin, ainoastaan käynteihin rajanaapurikunnissa. Keuruulta on yhtä pitkä matka Jyväskylään kuin Virroille ja näkövammaisten järjestötoiminnasta suuri osa tapahtuu Jyväskylässä, kyseli näkövammaisten edustaja Tarja Marttala ja sai ihmettelylleen tukea muiltakin yleisössä. Perusturvajohtaja Tuija Koivisto lupasi, että asiaa voidaan perusturvalautakunnassa tutkia, mutta ainakaan tämän vuoden puolella kuljetusehtoja ei voida muuttaa. Myös vakiotaksioikeuden perään kyseltiin tilaisuudessa. Nykysäännöillä vakiotaksiin voi saada oikeuden henkilö, jolla on vaikea aivovamma tai kehitysvamma, johon liittyy puhevamma, kommunikaatiovaikeuksia tai kognitiivisia vaikeuksia tai muisti- ja toiminnanohjauksen ongelmia. Vakiotaksioikeus voidaan myöntää myös vaikeavammaiselle lapselle tai henkilölle jolla on erittäin vaikeat krooniset kivut. –Jyväskylässä tällaisia oikeuksia on myönnetty kahdelle asiakkaalle, täällä Keuruulla oikeutta on hakenut kolmasosa, sanoi sosiaalityöntekijä Tiina-Maija Lähteenmäki. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Työmatkat tarpeen mukaan Lähteenmäki myös selvitti areenayleisölle vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen pelisääntöjä - lakipykäliä ja Keuruun perusturvalautakunnan linjaamia käytäntöjä. Vammaispalvelulain mukaisiin vaikeavammaisten kuljetuspalveluihin ja niihin liittyviin saattajapalveluihin kuuluvat vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen ja virkistymisen takia tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset omassa tai rajanaapurikunnissa. –Vaikeavammaisuus määritellään yksilöllisesti lääkärinlausunnon ja palveluohjaajan tai sosiaalityöntekijän tekemän arvion perusteella. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia, selvitti Lähteenmäki. Palvelut järjestää kunta: vaikeavammaiselle kuuluu vähintään 18 yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa kuukaudessa asuinkunnan tai naapurikuntien alueella. Työ- ja opiskelumatkat myönnetään todellisen tarpeen mukaan. Yksinmatkustusoikeus voidaan harkinnalla myöntää, mikäli henkilöllä on erittäin haastavia käyttäytymisongelmia huomioiden henkilön oma ja tai muiden matkustajien turvallisuus. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kauppaan kerran viikossa Vanhuksille voidaan myöntää kuljetuspalveluita myös sosiaalihuoltolain perusteella, vaikka julkinen joukkoliikenne, mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne onkin ensisijainen tapa järjestää kaikille soveltuva liikkuminen. Yksilöllisiä liikkumista tukevia kuljetuspalveluja järjestetään pääsääntöisesti niille ikääntyneille henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään palveluliikennettä tai muuta julkista liikennevälinettä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia. Hakijan palvelutarve arvioidaan tarvittaessa kotikäynnillä ja eri viranomaistoimijoiden kanssa. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa hakijan toimintakyky, asuinpaikka ja omaisten ja tukiverkon mahdollisuudet auttaa kuljetuksissa. –Näitä kuljetuksia voidaan myöntää asiointiin tai muuhun jokapäiväiseen elämään kuuluvaan tarpeeseen. Tavoitteena on tukea ikäihmisten omatoimisuutta sekä kotona asumista. Matkoja voidaan myöntää enintään kahdeksan yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa Keuruun alueella. Perusturvalautakunnassa matkojen määrä on mitoitettu näin, jotta määrärahoista riittää mahdollisimman monelle tarvitsevalle viikoittaisiin kauppareissuihin, selvitti Lähteenmäki. Kelan korvaamiin lääkäri-, tutkimus- ja hoitokäyntimatkoihin ei vammaispalvelu- eikä sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua voi käyttää. Asiakkaan omavastuu määräytyy matkan mukaan vastaten julkisen liikenteen taksoja. "Saiskos kyytiä" - asiantuntijat areenalla -tilaisuuden järjesti Keuruun vanhusneuvosto yhdessä vammaisneuvoston kanssa. Vakiotaksioikeus tarkoittaa vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuksissa oikeutta käyttää taksimatkoilla samaa tuttua taksinkuljettajaa. Yksinmatkustusoikeus voidaan vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuksissa harkinnan perusteella myöntää, mikäli henkilöllä on erittäin haastavia käyttäytymisongelmia huomioiden henkilön oma ja tai muiden matkustajien turvallisuus. Asiointiliikenne: Paikallisen liikennöitsijän Puikkari ajaa asiointiliikennettä Keuruun keskustan tuntumassa. Kymmenen muuta linjaa ajetaan viikon mittaan kyläkunnissa niin ikään paikallisin voimin. "Miksi näkövammaiset eivät saa käyttää vammaispalvelulain perusteella myönnettyjä matkojaan Jyväskylässä eli toiminnallisessa lähikunnassa asiointiin?" Tarja Marttala