Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Isän ja pojan yhteinen ralliautoprojekti

Pienessä keuruulaisessa omakotitalon autotallissa paloivat valot viime vuosina lähes jatkuvasti. Isä Marko Hakamäki, 45 v, ja poikansa Henri , 25 v, rakensivat siviiliautosta täysverisen ralliauton, Nissan Almera GTi:n. Ainostaan kilpavaihteisto on hankittu valmiina, kaikki muu on rakennettu itse. Aikamoinen urakka on kaksikolla siis takana varsinkin, kun miehillä ei ollut aloittaessa ollenkaan autourheilutaustaa. –Lähtihän tämä homma vähän lapasesta. Alun perin tästä Almerasta piti tulla vain varaosa-auto Henrille, naureskelee Marko Hakamäki. –Kaikki lähti ihan aluksi siitä, kun tuttava ehdotti aikanaan, että lähdetään jäälle ajamaan siviiliautoilla. Ajelin Opelilla. Mukana ollut Henri innostui kovasti. Sen jälkeen jouduin itse makkaran paistoon. Henrillä oli pihassa jo Nissan Almera, joka oli tarkoitus laittaa tieliikenteeseen. Ehdotin, että laitetaan siihen kaaret sisään ja jäälle. Sitten se oli menoa, jatkaa Marko Hakamäki. Kaksikko haki Muuramesta varaosa-autoksi toisen Almeran. Kesälomalla ollessaan Marko irrotti autosta moottorin ja vaihteiston, jonka takia auto oli alun perin hankittu. –Totesin, että kori on hyvässä kunnossa. Purimme auton atomeiksi. Esitin pojalle, että tehdään tästä ralliauto. Siitä se vuonna 2014 alkoi meidän tämä noin kolmen vuoden projekti. Ensi kasteen kisahommissa tämä omin käsin rakennettu ralliauto sai kesällä 2017 Keurustarvike-sprintissä, jatkaa Marko Hakamäki. Itse tehtyjä osia autoon Nissan Almera on harvinainen malli ralliympyröissä. Kilpaosien saanti Almeraan on vaikeaa, jonka vuoksi Hakamäet ovat joutuneet tekemään paljon itse. Taitoa on löytynyt omasta takaa, sillä isä on ajoneuvoasentaja ja poika koneistaja. Erikoisosaamista on tarvittu aika lailla. –Paljon on tullut tehtyä uusia osia. Pakko on ollut tehdä, kun alkuperäiset eivät ole sopineet. Muun muassa pako- ja imusarjat, erilaisia kiinnikkeitä ja öljynkerääjä on tehty itse. Alumiinisia hihnapyöriäkin olen muutaman koneistanut. Onneksi työnantajani Elekmerk Oy on kannustanut harrastuksessa ja olen voinut vapaa-ajalle tehdä työkoneella osia. Joitain osia tuli tehtyä kahteen kertaan, kun ne eivät sopineetkaan paikalleen, toteaa Henri Hakamäki. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Pieni autotalli asetti harrastukselle omat haasteensa. Auto oli tallissa välillä kyljellään renkaiden päällä, ja kun sitä piti kääntää, se täytyi kantaa miesvoimin ulos ja sitten takaisin sisälle. Osia on varastoitu paljon myös muualle. Autotallin läheisyys on miesten mielestä ollut hyvä asia. Tai ei ihan aina. –Jos tuli mieleen, että käynpä tallissa, niin se onnistui heti. Joskus sitä innostui ja hups, kello oli kolme aamulla. Oikein, kun oli into päällä, niin laitoin kellon viideltä herättämään ja menin talliin. Auton kaikki sähkötyöt on tehty itse. Silloin taisin maata auton alla enemmän kuin vaimon vieressä. Siitä tuli kyllä vähän pyyhkeitä, muistelee Marko Hakamäki. –Itse muistan, kun kerran koneistin osia yöllä työpaikalla aamukuuteen ja jäin saman tien sitten töihin, Henri Hakamäki lisää. –Haasteellisista ja isoista kohteista tulee mieleen korin vahvistaminen ja imusarjan tekeminen. Alkuperäisessä imusarjassa kiersi vesi ja ilma. Nyt piti rakentaa sellainen, jossa liikkui vain ilma. Toimivaa ratkaisua mietittiin tosi pitkään, muistelevat miehet yhdessä. Keuruulta löytyy osaamista Nissan Almerassa on asiallinen turvakehikko. Se tuli osittain osina, joka sitten omin voimin hitsattiin yhtenäiseksi auton sisällä. Korin sisäpuolisen maalauksen miehet tekivät omassa tallissa. Ulkopuolinen maalaus on Juha Aspin käsialaa. –Lisäsimme kehikkoon vielä tukiputkia turvallisuuden takia. Keuruun Ua:n kokenut katsastuspäällikkö Markku Koski kävi aina välillä katsomassa, että homma menee oikein ja hyväksyi tekniset ratkaisumme, kertoo Henri Hakamäki. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Hakamäet ovat yllättyneitä siitä, kuinka paljon Keuruulta löytyy tietotaitoa kilpa-auton rakentamisesta. –Kyllä tämä kilpurin rakentaminen on vaatinut hirmuisesti pähkäilyä ja suunnittelua. Teknisiä ratkaisuja miettiessä on mennyt varmasti pari sataa tuntia. Onneksi Keuruulta on löytynyt kiitettävästi apua. Laineen veljekset Petri ja Ali , sekä Tuomisto Henri ovat antaneet teknistä apua tarvittaessa, kiittävät isä ja poika yhdessä. –Rakentamisessa oli monenlaisia haasteita. Viimeisin ongelma tuli testipenkissä, kun vaihteiston huohotin puski öljyt pihalle. Vika korjattiin tekemällä lisäsäiliö öljylle. Isän ja pojan pitkä yhteinen projekti sujui sulassa sovussa. Lukuisia ongelmia on mietitty ja ratkottu yhdessä. Säröjä rakentamisen aikana ei ole ollut. –Tai kyllä tuo isä välillä patisti hommiin, kun minulla oli kahden kuukauden tauko autotallissa, nauraa Henri. Tänä vuonna Nissan on nähty jo viidessä harrasterallissa (R-Rallicup): Henri Hakamäki kuskina sekä kartturina Marko Hakamäki neljästi ja Pasi Nikkilä kerran. Kisatavoitteet ykköskuskilla ovat realistiset. –Kyllä ajaminen on minulle hauskanpitoa. Sekä auton rakentaminen että ajaminen kiehtovat. Seuraava autoprojekti on jo suunnitteilla, vihjaa Henri Hakamäki. Nissan Almera GTi:n konehuoneessa hyrrää kahden litran moottori, josta tehoa löytyy 201 hevosvoimaa. Haastatteluhetkellä Hakamäen miehet valmistautuivat Nivalassa ajettavaan harrasteralliin.